Venäläinen pehmeä valta vaikuttaa pohtivan samaa kysymystä kuin tanskalainen prinssi 1600-luvun alussa Shakespearen teoksessa, ”Ollako vai eikö, siinä pulma”. Tähän pulmaan olen yrittänyt löytää vastauksia Venäjän järjestämien jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuiden avulla. Venäjän pehmeä valta ei näytä kaksiselta kokonaiskuvaa katsoessa. Venäjä on autoritäärinen valtio, sen konservatiivisten arvojen avulla on kavennettu esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen asemaa ja ulkopolitiikassa sitä on syytetty omien kansalaistensa murhaamisesta Iso-Britanniassa, asioita, jotka nähdään pehmeää valtaa heikentävänä [1]. Tilanne johti diplomaattikriisiin ja Iso-Britannian valtiojohtokin boikotoi MM-kisoja. Pehmeän vallan käsitteen kehittäjä Joseph S. Nye on arvioinut, että Venäjä ei ymmärrä pehmeää valtaa [2]. Kuva: Unsplash.com
Samaan aikaan on selvää, että Venäjä on halunnut päästä esille. Urheilun megatapahtumia järjestettiin 2010-luvulla kahdesti. Sotshissa järjestettiin vuonna 2014 historian kalliimmat talviolympialaiset ja neljä vuotta myöhemmin Venäjä isännöi jalkapallon maailmanmestaruuskisoja. Urheilutapahtumat suuntasivat maailman valokeilan vahvasti Venäjälle. Näyttääkseen mahdollisimman edustavalta Venäjä rakensi kisavieraita ja televisiokameroita varten historiastaan tutut Poteminkin kylät. Kylien hinta oli kallis monessakin mielessä, sillä kansainvälinen jalkapalloliitto ymmärtää jalkapallon arvon pehmeästä vallasta ja käyttää valtapositiotaan hyväksi luodakseen itselleen optimaaliset olosuhteet saadakseen suuren taloudellisen voiton. Kylät jättävät jälkeensä muistoksi rapistuvia stadioneita eli ”valkoisia elefantteja”, jotka toimivat epätasa-arvoisuuden symbolina pitkään. Urheilussa tiivistyy paljon Venäjän pehmeästä vallasta. Venäjä on edeltäjänsä Neuvostoliiton tavoin urheilun mahtimaa, ja se on yksi Venäjän vahvimmista pehmeän vallan resursseista. Samaan aikaan urheilu sopii Venäjän pehmeän vallan doktriiniin, että sitä voidaan johtaa keskusjohtoisesti toisin kuin muita kulttuurin muotoja. Menestyminen ja suurkisojen isännöinti tarvitsee taakseen julkista rahaa eli politiikoilta myönteisen päätöksen – Venäjällä ei ole arasteltu tehdä politiikasta urheilua. Tietotoimisto Tassin uutisoinnissa [3] kisoista esiintyy useammin nimet Putin, Kadyrov ja Medvedev kuin Dzagoev, Golovin ja Dzjuba, vaikka jälkimmäiset venyivät kentällä urotekoihin. Poliitikoiden näin vahva yhdistäminen urheiluun ei paranna poliitikoiden mainetta, vaan heikentää urheilun mainetta. Erityisesti, kun poliitikot ovat kansainvälisesti erittäin epäsuosittuja. Jos lähestytään induktiivisesti urheilun avulla Venäjän pehmeää valtaa, voidaan todeta Nyen teesi Venäjän pehmeästä vallasta oikeaksi: Venäjällä ei sitä juuri ole eikä tule olemaankaan. Vincent Keating ja Katarzyna Kaczmarska [4] ovat kuitenkin eri mieltä, sillä he näkevät Venäjän pehmeää valtaa aliarvioidaan pehmeä valta tutkimuksessa, he käyttävät termiä ”konservatiivinen pehmeä valta” Kyse ei ole välttämättä siitä, että Venäjä ei ymmärrä pehmeää valtaa, vaan sen parametrit ja kohdeyleisö ovat erilaiset kuin mitä pehmeällä vallalla on ymmärretty. Venäjä ei tavoittele liberaalin lännen suosiota, vaan sen pehmeän vallan potentiaali perustuu konservatiivisiin arvoihin ja siihen, että Venäjästä kehittyy eräänlainen vastavoima Yhdysvalloille. Kisojen perusteella Venäjän pehmeän vallan strategia perustuu paljon presidentti Vladimir Putiniin, josta uutisoidaan kisoissa useammin kuin kenestäkään muusta [2], tavoitteena luoda kuva vahvasta johtajasta. Putinin vahva johtajuus on nähty houkuttelevana myös länsimaissa, erityisesti oikeistopopulistien joukossa. Jalkapallon avulla Venäjä tavoitti suuria yleisöjä maista kuten Kiinasta ja Egyptistä, jotka jakavat Venäjän tapaan konservatiivisuuden ja autoritäärisyyden. Venäjä tavoitti jalkapallon avulla sekä oikeistopopulistit ja ei-demokraattiset yleisöt erittäin laaja-alaisesti. Maailman ihmisistä asui vain 8 prosenttia täysin demokraattisissa maissa [5] ja vuonna 2018 maailman johtajia luokiteltiin populistiksi kuin koskaan aikaisemmin [6] - nämä tilastot selittävät hyvin Venäjän halua järjestää urheilun megatapahtumia, vaikka maalla ei pitäisi olla pehmeän vallan resursseja mitä mainostaa. Venäjän potentiaali pehmeän vallan näkökulmasta rinnastuu konservatiivisuuden suosioon – viitteitä sen noususta ympäri maailmaan on paljon. Tosin Venäjän hyökkäys Ukrainaan saa Venäjän suhteen pehmeään valtaan näyttämään Hamletin kuuluisalta pohdiskelulta. Topi Furuholm Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan Pehmeä valta urheilun megatapahtumissa, teoriaohjaava sisällönanalyysi tietotoimisto Tassin uutisoinnista vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskisoista. Tutkielman ohjaajana toimi Sandra Wallenius-Korkalo Lähdeluettelo [1] Nye, Joseph (2004) Soft Power: The Means to Success in World Politics. New York: United Nye, Joseph (2004) Soft Power: The Means to Success in World Politics. New York: United States by Public Affairs.States by Public Affairs. [2] Nye, Joseph S. Jr. (2013) What China and Russia Don’t Get About Soft Power. Foreign Policy.Nye, Joseph S. Jr. (2013) What China and Russia Don’t Get About Soft Power. Foreign Policy. [3] https://tass.com/2018https://tass.com/2018--fifafifa--worldworld--cupcup--inin--russiarussia [4] Kaczmarska, KatarzynaKaczmarska, Katarzyna,, Keating, Vincent (2019) Conservative soft power: Liberal soft power Keating, Vincent (2019) Conservative soft power: Liberal soft power bias and the ‘hidden’ attraction of Russia. Journal of International Relations and Development, bias and the ‘hidden’ attraction of Russia. Journal of International Relations and Development, 22 (1), 122 (1), 1––27.27. [5] https://www.economist.com/graphichttps://www.economist.com/graphic--detail/2024/02/14/fourdetail/2024/02/14/four--lessonslessons--fromfrom--thethe--20232023--democracydemocracy--indexindex [6] Funke, Manuel, Schularick, Moritz, & Trebesch, Christoph. (2023). Populist Leaders and Funke, Manuel, Schularick, Moritz, & Trebesch, Christoph. (2023). Populist Leaders and the Economy. American Economic Review, 113(12), 3249the Economy. American Economic Review, 113(12), 3249--3288.3288. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |