Yksinäisyyden kokemukseen liittyy sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Parhaimmillaan yksinäisyydestä on löydettävissä voimaa ja rohkeutta. Yksinäisyyden kokemuksella on yhteys ulkopuolisuuden ja häpeän kokemukseen sekä mielenterveyden haasteisiin. Suomi valittiin tänäkin vuonna maailman onnellisimmaksi maaksi asua. Tämän valossa tuntuu ristiriitaiselta, että yksinäiseksi itsensä tuntevien osuus on noussut viime vuosien aikana [1]. Yksinäisyys on aina henkilökohtainen kokemus ja siitä voi olla vaikea kertoa ja puhua. Yksinäisyys on ilmiö, joka vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja näkyy myös sosiaalityön kentällä. Pro gradu -tutkielmassani tutkin yksinäisyyden kokemuksia. Kuva: Ryanniel Masucol /Pexels Yksinäisyyden haitalliset kokemukset Yksinäisyyden kuvattiin aiheuttavan ulkopuolisuutta, joka kumpusi itsensä erilaiseksi tuntemisessa. Ulkopuolisuutta saatettiin tuntea myös muiden seurassa ollessa. Yksinäisyyteen liittyvä itsensä ulkopuoliseksi tunteminen kuvautui syvänä sisäisenä kokemuksena. Yksinäisyyteen liittyi vahvasti häpeän kokeminen omasta yksinäisyydestä. Yksinäisen koettiin olevan jotenkin viallinen yksilö ja yksinäisyyden olevan omaa syytä. Yksinäisyyden kokemukseen liittyi yhteys mielenterveyden haasteisiin. Masennus- ja ahdistusoireilun kuvattiin liittyvän yksinäisyyden kokemukseen. Yksinäisyyden voimavarat Yksinäisyyden koettiin voivan olla myös oma valinta. Yksinäisyyttä kuvattiin ystävänä ja omalta tuntuvalta tilalta. Elämän koettiin voivan olevan täysipainosta yksinäisyydestä huolimatta. Elämässä nähtiin olevan suurempaakin kärsimystä kuin yksinäisyys ja huomio haluttiin kiinnittää elämässä oleviin hyviin asioihin. Yksinäisyydestä oli löydetty rohkeutta elää oman näköistä elämää ja tehdä asioita yksin. Yksinäisyyden nähtiin tuovan myös voimaa ja itsenäisyyttä. Elämässä koettiin olevan mahdollisuutta löytää onnea yksinäisyydestä huolimatta. Kuva: Oleksandr P. /Pexels Yksinäisyyden torjunta Yksinäisyys koskettaa koko väestötasolla lapsuudesta vanhuuteen asti. Yksinäisyys on riskitekijä hyvinvoinnille, vaikka yksinäisyydestä on löydettävissä myös voimavaroja. Onko yksinäisyyden torjunta yksilön vai yhteiskunnan vastuulla? Juho Saari [2] on todennut, että yksinäisyys on yhteiskuntapoliittinen kysymys ja vastuuta yksinäisyyden torjumisesta ei voida sälyttää vain yksinäisten vastuulle. Yksinäisyys on ilmiö, joka näkyy myös sosiaalityön arjessa. Tutkielman perusteella voi todeta, että sosiaalityön tulee tunnistaa yksinäisyyden haittavaikutukset yksilön hyvinvointiin sekä vastata yksinäisyyden torjuntaan ja ennaltaehkäisemiseen aiempaa paremmin. Viivi Nevalainen
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan ”Yksinäisyydessä on puolensa ja puolensa” Kokemuksia yksinäisyydestä Yksinäinen - yhdessä ja erikseen kirjoituksissa. Tutkielman ohjaajana toimi Elina Virokannas. Lähteet [1] Suomen virallinen tilasto 2023: Elinolotilasto 2022. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/julkaisu/cloh8u50c7ru30bukh2b2lbv5. [2] Saari, Juho 2010: Yksinäisten yhteiskunta. Helsinki: WSOY. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |