Pohdin pitkään sopivaa aihetta pro gradu -työtäni varten. Polte jatkaa kandidaatintutkielman [1] jalanjäljissä, missä sosiaalityö ja ympäristökysymykset yhdentyivät, oli suuri. Eräänä unettomana yönä törmäsin Instagramissa merkintään #ilmastoahdistus ja havaitsin, että vastaavalla tunnisteella jaettuja julkisia julkaisuja oli yli 1000 kappaletta. Tämä johdatti minut #ympäristötunteet-merkintään, jonka alta julkisia julkaisuja löytyi yli 500. Tiesin jo aiemman tutkielmani perusteella, että ympäristökriisit koettelevat usein vahvimmin heikoimmassa asemassa olevia, joten oli luontevaa päätyä kysymykseen; kuinka ympäristötunteet ja sosiaalityö yhdistyvät? Näin päädyin tutkimaan sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä ympäristötunteista sosiaalityössä. Tutkimuksen toteutin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 19 sosiaalityöntekijää anonyymisti. Ympäristötunteet Ihmiset tietävät ja tuntevat, mutta eivät yleensä puhu [2]. Tämä osuva määritelmä kuvaa ympäristötunteita sekä sitä, kuinka näitä tunteita tunnetaan ja koetaan kaikkialla, mutta niiden esiin tuominen on huomattavasti vähäisempää. Tämä vastaa hyvin tutkielmassani esiin noussutta huomiota, jonka mukaan ympäristötunne -käsite on sosiaalityöntekijöille pääsääntöisesti vieras. Sosiaalityöntekijät kuitenkin tunnistivat sekä itsessään että asiakkaissaan ympäristötunteita. Omaa luontosuhdetta pohtiessaan vastaajat kuvailivat moninaisia ympäristöön liittyviä tunteita, osa myös ahdistusta ympäristön kriittiseen tilaan liittyen. Ympäristötunne onkin tunne, johon jokin ympäristöasia vaikuttaa merkittävästi. Se kuvaa tärkeinä pidettyjä asioita, sekä maailmaa ja tunteen käsittelijää itseään. Ympäristötunteita voidaan kokea sekä yksilöllisinä että kollektiivisina ryhmätunteina ja ne voivat olla niin positiivisia kuin negatiivisia. [3.] Ympäristökysymykset sosiaalityössä Tutkimustulosten perusteella ympäristökysymykset näkyivät sosiaalityössä vain vähän. Sosiaalityöntekijät pohtivat esimerkiksi taloudellisten seikkojen yhteyttä ekologisiin arvoihin, yhteisöllisiä toimintatapoja sekä asiakkaiden ohjaamista ekologisiin elämäntapoihin. Myös sosiaalityön kestävämpiä käytänteitä sekä esihenkilön merkitystä niiden toteuttamiseen nostettiin esille. Vastausten perusteella sosiaalityön arki koettiin usein liian kiireisenä siihen, että ympäristökysymyksiin sekä niiden herättämiin tunteisiin olisi ainakaan omatoimisesti aikaa perehtyä. Sosiaalityöntekijät kaipasivatkin lisää tietoa ja koulutusta ympäristökysymysten sekä ympäristötunteiden huomioimisesta sosiaalityössä. Nuoret ja ympäristötunteet Tutkielmassani nuoret korostuivat ryhmänä, johon ympäristökriisi vaikuttaa merkittävästi. Nuoret elävät niin sanottua ilmastokansalaisuuden aikaa, jota leimaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä tarve saada ympäristöhuoli päättäjien tietoon [4]. Sosiaalityöntekijöiden vastausten perusteella nuoria asiakkaita haluttiin tukea ja ymmärtää etenkin negatiivisten ympäristötunteiden käsittelyssä, mutta esille nousi myös näkökulma, jossa nuorten huolta ympäristöasioissa ei tulisi kasvattaa turhaan. Voidaankin kysyä, lisääkö asian käsittely tuskaa? Tämä on tärkeä aihe pohtia ja tiedostaa sosiaalityön kentällä, sillä etenkin nuorten ympäristötunteiden huomioiminen haastaa sosiaalityötä perehtymään aiheeseen lisää, jotta näitä nuoria voidaan jatkossa tukea parhaalla mahdollisella tavalla [5]. Lopuksi Ihmiskunta on ympäristökriisin keskellä muutoksen edessä ja korjaavia sekä ennaltaehkäiseviä toimia etsitään nyt tositarkoituksella. Vaateet kestävän kehityksen sekä ympäristökysymysten huomioimisesta kohdistuvat myös sosiaalityöhön, jolta odotetaan osallisuutta kestävämmän yhteiskunnan rakennustalkoisiin. Talentian [6] julkaiseman Sosiaalialan ilmastokäsikirjan tarkoituksena on muun muassa herättää yhteiskunnallista keskustelua sekä kannustaa alan ammattilaisia rakenteelliseen sosiaalityöhön, ilmastonäkökulman huomioimiseen sekä ekologisempien käytänteiden toteuttamiseen. Huomioitavaa on, että nämä tavoitteet ovat tunnesidonnaisia; ympäristökriisiä tulisi käsitellä realistisesti, mutta säilyttää vallitsevista uhkakuvista huolimatta toivo tulevaisuuteen. [6.] Marjo Hottinen Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan ”Ympäristö on luksusta suhteessa ihmisten perusasioihin” Ympäristötunteet sosiaalityössä. Tutkielman ohjaajana toimi Henna Pirskanen. Lähteet:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |