Kuvatyöskentely voi antaa työnohjaukseen uudenlaisen vivahteen, jolla päästään syvemmin käsiksi työn ilmiöihin. Mikä työnohjaus? Moni käsittää työnohjauksen perehdytyksenä, vaikka kyse on erillisestä vaativan työn kehittämismenetelmästä. Työnohjaukseen tutustuneet ihmisetkin voivat olla keskenään eri mieltä siitä, mitä työnohjaus on. Työnohjausta tehdään monenkirjavilla tavoilla: on ratkaisukeskeistä, kognitiivista, psykodynaamista... Kuulostaako tutulta jostain? Työnohjauksen valtavirrat tulevat terapiamaailmasta. Otin tutkittavakseni taiteita hyödyntävän työnohjauksen, joka lähtee nimenomaan työn ilmiöistä. Omasta työstä on vaikeaa kertoa oikeasti Meille tuntuu luonnolliselta puhua kokemuksista erilaisella kielellä kuin vaikkapa luonnontieteellisistä tosiasioista. Ihminen sanoittaa mielikuviaan varsin kuvallisella ja tarinoivalla kielellä. Kuvaa katsoessa mielikuva syntyy alkukantaisesti silmänräpäyksessä. Kuvia voidaankin käyttää herättämään se kieli, jolla puhumme avoimemmin ja todenmukaisemmin kokemuksista. Voi nimittäin käydä helposti niin, että työyhteisön kieli on jäänyt ikään kuin päälle, eikä työstä osata puhua muilla tavoilla tai pintaa syvemmältä. Tutkimassani työnohjausotteessa asiantuntijat valitsivat Johanna Nevalan kuvakorttipakasta kolme kuvaa, jotka kuvasivat työssä vastaan tulevia ilmiöitä. Niiden inspiroimana kerrottiin muun muassa yksinäisyydestä, oman persoonallisen työtavan etsinnästä, omista toiveista ja vastuista, ongelmanratkaisusta ja vuorovaikutuksesta. Kuvat auttavat puhumaan työstä uudella tavalla Sen sijaan, että työstä olisi puhuttu työnohjauksessa esimerkiksi näin: Pohdin, haluanko jatkaa työssäni. … kokemusta kuvattiinkin kuvan herättämän mielikuvan pohjalta suurin piirtein näin: Minussa on kaksi puolta, jotka keskustelevat keskenään siitä, haluanko jatkaa työssäni. Kettu, salattu puoleni, ei välttämättä halua mennä samaan suuntaan kuin minne tietoisen minäni käsi osoittaa. Jos kettu kasvaa vahvemmaksi, en tiedä, minne silloin mennään. Kuva herättää mielikuvan, josta ohjattava kertoo työnohjauksessa. Kuva: Johanna Nevala.
Kokemusten tutkimista monesta suunnasta Muille ei tietenkään voi kommunikoida pelkällä kuvalla, mitä haluaa kertoa, sillä ihmiset tulkitsevat kuvien merkitykset eri tavoin. Kuva voi kuitenkin auttaa henkilöä itseään löytämään kielestä uuden vivahteen, jolla päästä paremmin käsiksi kokemukseen. Näin siitä voi myös kertoa paremmin ja auttaa muita saamaan ote kokemuksesta. Ja kun muu ryhmä purkaa taas uusien kuvien avulla ajatuksiaan kertomuksesta, voi kertoja löytää kokemuksistaan uusia puolia. Kun työnkuva on näkyvissä, sitä on helpompi tutkia ja kehittää. Työnohjauksen uusi kuva Työnohjauksesta voisi tulla paremmin tunnettu asiantuntijatyön kehittämisen tukirakenne, jos annettaisiin enemmän painoarvoa kunnolla perustelluille työnohjausmenetelmille. Esimerkiksi tutkimani työnohjausotteen avulla asiantuntijat ja esimiehet voisivat tehdä työnsä ilmiöitä näkyväksi ja työstää niitä. Ihmisen ja työn suhde muuttuu koko ajan. Miksi työnohjauksenkaan pitäisi pysyä aina samanlaisena? Tutkimaani työnohjaukseen ja kuvakortteihin voi tutustua osoitteessa www.montaasiohjaus.fi. Sari Ahola Teksti perustuu pro gradu - tutkielmaan, "Kuvallista fenomenologiaa hyödyntävän työnohjausotteen merkitys asiantuntijatyön kehittämiselle ja johtamiselle"
0 Comments
Your comment will be posted after it is approved.
Leave a Reply. |
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |