Couchsurfing-sivusto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden luoda kontakteja ympäri maailman majoittuessaan toistensa sohvilla eli sohvasurffatessaan. Samalla sohvasurffaus yhdistää ihmisiä ja luo erilaisten kulttuurien välille vuorovaikutuskanavia.
Couchsurfing-sivusto antaa ihmisille mahdollisuuden tarjota ilmaista majoitusta omassa kodissaan ja vastavuoroisesti majoittua muiden käyttäjien luona. Pro gradu -tutkielmassani kiinnitin huomion siihen, että sivuston perustajien tarkoituksena on myös ollut edistää rauhanomaisia arvoja toiminnan kautta. Tutkin kuinka sohvasurffauksen myötä luodut vuorovaikutuskanavat edistävät rauhankasvatusta laajassa kansainvälisessä yhteisössä. Rauhankasvatuksen näyttäytyminen sohvasurffaajien kokemuksissa Rauhankasvatukseen ei ole nimestään huolimatta määritelty yhtä tiettyä toimintatapaa tai pedagogiikkaa. Sitä pidetään kokonaisvaltaisena vuorovaikutustapahtumana, jossa ihminen oppii erilaisia tietoja, taitoja ja asenteita. Tutkielmassani käsittelin erityisesti suomalaisten sohvasurffaajien kokemuksia toiminnasta ja sitä miten näissä kokemuksissa rauhankasvatus näyttäytyy. Sohvasurffaus sivusto perustuu ajatukselle vieraanvaraisuudesta, joka tukee myös teorioita rauhasta. Vieraanvaraisuus voidaan kokea sohvasurffauksen yhteydessä vapauttavana voimavarana. Toisaalta sen myötä ylläpidämme ja rakennamme tietynlaisia valtasuhteita jäsenten välille, mutta myös toiminnan ulkopuolelle. Rauhankasvatuksen elementit sisältyvät vahvasti sohvasurffaus-toimintaan Couchsurfing-sivuston informatiivinen luonne opettaa yhteisön jäsenille tiettyjä taitoja sohvasurffaustoimintaa varten. Tutkimukseni mukaan nämä taidot kehittyvät toiminnan myötä, vaikka useampi haastateltavista kokikin kartuttaneensa kyseisiä taitoja myös muussa toiminnassaan. Sohvasurffaus nähdään myös keinoksi saada tietoa ympäröivästä maailmasta ja samalla se vähentää mahdollisia poliittisia väärinymmärryksiä. Sohvasurffaus luo suhteita erilaisten ihmisryhmien välille ja samalla edesauttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Sohvasurffaus perustuu vahvasti luottamukseen Luottamuksella on vahva rooli sekä rauhankasvatuksessa että sohvasurffauksessa. Luottamusta rakennetaan yhteisön sisällä jo Couchsurfing-sivuston avulla. Sivuston arvosteluperiaatteen ja tausta-arvojen avulla tuotettu luottamus luo pohjan myös majoitustoiminalle. Positiiviset yksilöiden kokemukset ovat omiaan vähentämään erilaisten ryhmien välisten viholliskuvien syntymistä. Sohvasurffauksen myötä ne ryhmät, jotka pystyvät osallistumaan poliittisten tai taloudellisten taustojensa puolesta toimintaan mukaan pääsevät luomaan vuorovaikutussuhteita toistensa välille. Luottamus on kuitenkin useimmissa tapauksissa vahvinta nimenomaan samanlaisten ryhmien kesken. Tietyntyyppiset ihmiset hakeutuvat toimintaan mukaan Sohvasurffaajat kokevat, että toiminnassa mukana olevat ovat useasti jo lähtökohtaisesti tietyn arvomaailman ja taitojen sekä tietojen omaavia henkilöitä. Toisaalta ehkä sohvasurffaus voidaankin nähdä keinona vahvistaa ja ylläpitää näitä tietoja, taitoja sekä asenteita. Alexandra Lindqvist Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu kansainvälisten suhteiden pro gradu -tutkielmaan ”Ihmiset niinku ymmärtää, että oma tapa elää ei ole se ainoa oikea tapa”. – Rauhankasvatus sohvasurffausyhteisössä ” Jos kaikki alkaisikin siitä, että asiakas tietää, osaa ja ymmärtää, vaikka on niitä rajoitteita.
Koko prosessi saisi aivan toisen, luottamuksellisen sävyn.” Vammaispalvelujen asiakkaan tulisi olla asiakasprosessinsa päähenkilö, osallinen, oman elämänsä ja tarpeidensa asiantuntija. Vammaisyleissopimus korostaa osallisuutta ja tasa-arvoa. Oikeus osallisuuteen on yksi suomalaisen vammaispolitiikan periaatteista. Kuinka osallisuus tosiasiallisesti rakentuu vammaispalvelujen asiakkaiden käsityksissä? Pro gradu -tutkielmassani selvitin vammaispalvelujen asiakkaiden käsityksiä osallisuuden rakentumisesta asiakasprosessissa valtakunnallisen kyselyaineiston avulla. Fenomenografisen lähestymistavan tuloksina syntyi kolme kuvauskategoriaa, jotka tukevat aiempia osallisuustutkimuksia. Osallisuuden rakentumisen kuvauskategoriat Asiakkaiden käsitykset osallisuuden rakentumisesta muodostivat kolme kuvauskategoriaa: · osallisuuden reunaehdot, · osallisuus vuorovaikutussuhteena ja · osallisuutta rakentavat taustatekijät Osallisuuden reunaehdoista päätavoitteeksi nousi asiakkaan asiantuntijuuden tunnustaminen ja sen vaikutus läpi asiakasprosessin. Vuorovaikutussuhteessa asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välillä osallisuutta rakentaa merkittävimpänä yhteisen ymmärryksen saavutus vamman merkityksestä arkeen. Laajemmassa mittakaavassa osallisuutta rakentavat eritoten yksilölliset palvelut, nykyaikainen palvelujen saatavuus ja ammattitaitoiset, pysyvät työntekijät. Osallisuuden rakentumisen merkittävimpiä haasteita Merkittäviksi haasteiksi osallisuuden rakentumisessa asiakkaat kokivat muun muassa, ettei heidän mielipidettään huomioitu tasa-arvoisena muiden asiantuntijoiden arvion kanssa ja asiakasatapaamisessa mahdollisesti saavutettu yhteinen ymmärrys katosi asiakasprosessin edetessä. Asiakkailla oli käsitys, että osallisuuden rakentumisen rajoitteena oli prosessin läpinäkymättömyys etenkin päätöksenteon osalta. Vuorovaikutussuhteessa sosiaalityöntekijän kanssa asiakkaat kokivat osallisuuden rakentumisen kaventuvan erityisesti kommunikoinnin vaikeuksien takia ja mikäli yhteistyösuhde sosiaalityöntekijän kanssa ei kehittynyt tasa-arvoiseksi kumppanuussuhteeksi. Asiakkaiden käsityksen mukaan myös sosiaalityöntekijöiden liian vähäinen asiantuntijuus koskien eri vammaryhmiä, vammoja ja niiden aiheuttamia rajoituksia arjessa estivät osallisuuden rakentumista. Osallisuuden rakentumista kaventavina yhteiskunnallisina taustatekijöinä asiakkaat kokivat muun muassa joustamattomat palvelut ja vaihtuvat, ylityöllistetyt sosiaalityöntekijät. Alkusysäys osallisuuden rakentumiselle voi lähteä myös sosiaalityöntekijästä Asiakkaiden käsitysten mukaan sosiaalityöntekijä voi rakentaa asiakkaan osallisuutta jo omia työskentelytapojaan miettimällä sekä asiantuntijuuttaan kehittämällä esimerkiksi · lähettämällä asiakassuunnitelman asiakkaalle mietittäväksi ennen tapaamista, tarvittaessa selkokielisenä tai isotekstisenä · olemalla läsnä ja kohtaamalla asiakkaan tasa-arvoisena yhteistyökumppanina · kehittämällä tietoisuuttaan erilaisista vammaisryhmistä ja vammojen aiheuttamista rajoitteista arkeen · kehittämällä osaamistaan erilaisista kommunikointimenetelmistä ja käyttämällä tapaamisessa tarvittaessa tulkkia Muutos kohti asiakkaan ja työntekijän kumppanuutta ja todellista asiakkaan osallisuutta vaatii niin asiakasprosessin kuin asenteidenkin muuttumista ja kehittymistä. Tavoitteena pidettäköön yhteistyösuhdetta, jossa työntekijä tuntee palvelut ja niiden toteuttamiskeinot ja asiakas toimii tilanteensa ja tarpeidensa asiantuntijana. Asiakkaat on otettava osallisiksi myös heitä koskevien prosessien kehittämistyöhön. Jaana Tihinen Lapin Yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan Vammaispalvelujen asiakkaiden käsityksiä osallisuuden rakentumisesta asiakasprosessissa Saamelaisessa varhaiskasvatuspalvelussa palvelujen käyttäjän ja asiakkaan rooli on muuttunut hallinnon kohteesta käyttäjälähtöiseksi osallistujaksi. Pro gradu -tutkimukseni mukaan saamelaisen varhaiskasvatuspalvelujen käyttäjillä Oulussa on tarvetta ja halua käyttämiensä palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen palveluita tuottavien ammattilaisten kanssa. Palveluiden käyttäjien osallisuuden vahvistuminen lisäsi heidän kiinnostusta ja aktiivisuutta käyttämiensä palveluiden yhteistuottamiseen. Käyttäjälähtöinen osallisuus toteutuu palveluiden käyttäjien osalta asiakasrajapinnassa työskentelevien ammattilaisten palvelutarjonnan osalta, mutta hallinnon sekä ympäristön ja yhteisön tuki jää vaillinaiseksi.
Palveluiden yhteistuottaminen julkisena palveluna Yhteistuotannon avulla pyritään palvelujen käyttäjän ja asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen ja vuorovaikutukselliseen kumppanuuteen moniammatillisissa verkostoissa. Palvelun yhdessä tuottamisen tarkoituksena on vahvistaa yhteisöjä ja kehittää erilaisia, paikallisia ratkaisuja julkisten palvelujen tuottamiseen. Yhteistuotanto muuttaa kuntien toimintatapoja tuomalla kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät tasavertaiseksi osallistujaksi yhdessä ammattilaisten kanssa. Toimintakulttuurin muutosta ja ammattilaisten perinteistä asiantuntijaroolista luopumista voidaan tukea johtamistyöllä. Palvelujärjestelmän kehittämisellä ja käyttäjälähtöisellä suunnittelulla pyritään palveluita kehittämään palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Yhteistuotannolla voidaan löytää täysin uusia palvelumahdollisuuksia tai kanavia palveluiden saavuttamiseksi. Palvelujen yhteistuottamisessa on tärkeää saada tietoon palveluiden käyttäjien kokemukset asiakasymmärryksen ja palveluiden käyttäjätiedon kartoittamiseksi. Ammattilaisten osaamisen ja sitoutumisen avulla saadaan organisaatiorakenteet ja johtamiskäytännöt tukemaan yhteistuotantoprosesseja käyttäjätasolla. Käyttäjälähtöinen osallisuus palvelutuotannossa Käyttäjälähtöisen osallisuuden mukaisesti palvelujen käyttäjät, kuntalaiset ja ammattilaiset tuottavat tarvitsemiaan ja kustannustehokkaita julkisia palveluita yhdessä. Palveluiden yhteistuotannossa hyödynnetään palvelulähtöistä ajattelutapaa, kumppanuutta ja verkostoitumista. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yhteisten asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä asuinympäristön kehittämiseen antavat palvelujen käyttäjille kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Lisäksi suora vaikuttamismahdollisuus lisää luottamusta poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan. Lapsilähtöisyys on varhaiskasvatuspalveluissa käyttäjälähtöistä osallisuutta, joka korostaa lapsen roolia aktiivisena osallistujana ja toimijana päiväkodissa. Vanhempien osallisuus muodostuu yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta julkisten organisaatioiden kanssa sekä tietoisuudesta perheen oikeuksista ja mahdollisuuksista. Kasvatuskumppanuus nähdään kumppanuuskäsitteen tavoin vuorovaikutuksellisena yhteistyönä, joka vaatii luottamuksen rakentamista sekä muiden aseman ymmärtämistä keskinäisen kanssakäymisen ja yhteistyön onnistumiselle. Varhaiskasvatuspalveluiden yhteistuottaminen Palveluiden käyttäjät toivat esille palvelutuotannon kehittämisessä tärkeimpinä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden, oikeuden oman kielen ja kulttuurin mukaiseen palveluun sekä omien toiveiden ja tarpeiden esittämisen mahdollisuuden ja niiden huomioimisen palvelutarjonnassa. Palvelujen käyttäjien osallistamisella on suuri merkitys kaupunkisaamelaisten hyvinvoinnin edistäjänä ja lisääjänä. Palvelulähtöisellä toimintatavalla ja käyttäjädemokratialla voidaan tukea ja vahvistaa aktiivisen kaupunkisaamelaisen roolia. Yhteistuotannon avulla kaupunkisaamelaisten varhaiskasvatusuunnitelmaa voidaan toteuttaa palvelujen käyttäjien, eri ammattilaisten ja oppilaitoisten yhteistyönä niin, että otetaan eri toimijoita mukaan suunnitteluprosessin eri vaiheisiin sähköisiä palveluita hyödyntämällä. Lisäksi vanhempien ja ammattilaisten yhteydenpitoa ja palautteenantoa voidaan tiivistää sähköisellä asioinnilla. Palveluita voidaan myös tuotteistaa käyttäjälähtöisesti esimerkiksi palvelupolkujen avulla, jolloin niitä voidaan hyödyntää ja käyttää muissa saamenkielisissä varhaiskasvatuspalveluissa eri kaupungeissa. Aune Niittyvuopio Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Palveluiden yhteistuottaminen saamelaisessa varhaiskavatuspalvelussa, case Mäntylä - Snellmanin päiväkoti” Kulttuuri määrittää eräänlaiset näkymättömät raamit organisaatioiden kaikelle toiminnalle. Kehityskeskustelujen kaltaisten johtamisen työkalujen toimivuus onkin pitkälti kiinni siitä, kuinka hyvin ne saadaan sovitettua yhteen organisaatiossa vallitsevan kulttuurin kanssa.
Esimiehen ja alaisen välinen kehityskeskustelu on ollut jo pitkään erittäin suosittu johtamisen työkalu erilaisissa suomalaisissa organisaatioissa. Niiden toimivuus vaihtelee kuitenkin suuresti siirryttäessä organisaatiosta toiseen, eikä selvää syytä tähän ole läheskään aina havaittavissa. Jossain hyviksi koettujen menetelmien kopioiminen sellaisenaan voi olla houkuttelevaa, mutta se ei vielä takaa niiden toimivuutta samalla tavalla kaikkialla. Kehityskeskustelujen suunnittelussa ja toteutuksessa pitäisikin kiinnittää aina erityistä huomiota niihin kulttuurisiin erityispiirteisiin, jotka määrittelevät laajemmin kyseessä olevan organisaation päivittäistä toimintaa. Kulttuurin eri tasot ja niiden merkitys osana organisaatioiden arkea Kulttuurin käsite on moninainen ja paikoin hyvin vaikeasti hahmotettava. Sitä voidaan tarkastella esimerkiksi eri kansakuntien tasoilta aina yksittäisten organisaatioiden tasoille ja vielä niidenkin sisällä yhä pienempien kohteiden, kuten eri osastojen tai yksiköiden tasoille asti. Kulttuurin kannalta keskeisessä roolissa ovat tiivistetysti erilaiset ihmisten muodostamat ryhmät, jotka määrittelevät aina osaltaan niihin kuuluvien yksilöiden käyttäytymistä ja toimintaa. Organisaatiotasolle tultaessa voidaan puhua erityisesti organisaatiokulttuurin käsitteestä, joka muodostaa esimerkiksi yksittäisen yrityksen johtamisen näkökulmasta katsottuna mielenkiintoisen tarkastelukohteen. Laajemmat kulttuuritasot määrittelevät pitkälti organisaatiokulttuurin syvintä ydintä, mutta myös samoista kulttuurisista lähtökohdista tulevien organisaatioiden välillä voidaan havaita selkeitä eroja. Näiden erojen kautta on puolestaan mahdollista löytää selityksiä sille, miksi kehityskeskustelut toimivat eri tavalla myös kahden taustoiltaan samankaltaisen organisaation välillä. Jo pelkkä kehityskeskustelujen määritelmä on vahvasti kulttuurin värittämä Suomalaista kehityskeskustelukirjallisuutta tutkimalla voidaan hyvin pian havaita, että jo pelkät määritelmät keskustelujen toteutuksesta ja tarkoituksesta kuvastavat hyvin vahvasti suomalaisen kulttuurin erityispiirteitä. Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa tutkimuskirjallisuudessa vastaavat määritelmät painottavat selvästi erilaisia lähestymistapoja ja tämä kertoo osaltaan siitä kulttuurisidonnaisuudesta, joka kehityskeskustelujen kaltaisiin johtamisen työkaluihin yleisestikin ottaen liittyy. Vaikka suomalaisessa kehityskeskusteluihin liittyvässä kirjallisuudessa onkin havaittavissa yleisiä kulttuurisidonnaisia piirteitä, ovat eri organisaatioiden väliset erot jääneet niiden osalta yhä liian vähäiselle huomiolle. Kulttuuri luo lähtökohtia kehityskeskustelujen onnistumiselle tai epäonnistumiselle Omassa tutkimuksessani pyrin etsimään vastauksia erityisesti siihen, millä tavalla organisaatiotasolla ilmenevä kulttuuri voi vaikuttaa siellä käytyjen kehityskeskustelujen toimivuuteen käytännössä. Tulokset yhdessä aiempien tutkimusten tulosten kanssa vahvistivat käsitystä siitä, että kehityskeskustelujen sovittaminen yhteen kulttuurin kanssa edesauttaa niiden toimivuutta ja hyväksyntää organisaation sisällä. Tutkimuksen kohdeorganisaatiossa kehityskeskustelut oli toteutettu tavalla, joka istui hyvin osaksi laajempaa kokonaisuutta ja oli ainakin keskeisimmiltä osin sopusoinnussa organisaatiokulttuurin erityispiirteiden kanssa. Keskusteluihin liittyvä palaute oli pääosin positiivista ja ne koettiin toimiviksi kaikkien osapuolten näkökulmista. Kulttuurin suoraa vaikutusta kehityskeskustelujen lopullisin tuloksiin on vaikea arvioida, sillä se on vain yksi useammasta kokonaisuuteen vaikuttavasta palasesta. Se on kuitenkin selkeästi tekijä, joka luo lähtökohdat joko keskustelujen onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Yhteensopivuus kulttuurin kanssa antaa ainakin hyvät mahdollisuudet kehityskeskustelujen onnistumiselle, kun taas merkittävät ristiriidat vievät niiltä pohjan jo lähtöviivalla. Teemu Kemppainen Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Lähtökohtia toimiville kehityskeskusteluille - Tapaustutkimus kehityskeskustelujen ja organisaatiokulttuurin yhteensovittamisesta eräässä suomalaisessa ICT-alan PK-yrityksessä” |
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |