Kulttuuri määrittää eräänlaiset näkymättömät raamit organisaatioiden kaikelle toiminnalle. Kehityskeskustelujen kaltaisten johtamisen työkalujen toimivuus onkin pitkälti kiinni siitä, kuinka hyvin ne saadaan sovitettua yhteen organisaatiossa vallitsevan kulttuurin kanssa.
Esimiehen ja alaisen välinen kehityskeskustelu on ollut jo pitkään erittäin suosittu johtamisen työkalu erilaisissa suomalaisissa organisaatioissa. Niiden toimivuus vaihtelee kuitenkin suuresti siirryttäessä organisaatiosta toiseen, eikä selvää syytä tähän ole läheskään aina havaittavissa. Jossain hyviksi koettujen menetelmien kopioiminen sellaisenaan voi olla houkuttelevaa, mutta se ei vielä takaa niiden toimivuutta samalla tavalla kaikkialla. Kehityskeskustelujen suunnittelussa ja toteutuksessa pitäisikin kiinnittää aina erityistä huomiota niihin kulttuurisiin erityispiirteisiin, jotka määrittelevät laajemmin kyseessä olevan organisaation päivittäistä toimintaa. Kulttuurin eri tasot ja niiden merkitys osana organisaatioiden arkea Kulttuurin käsite on moninainen ja paikoin hyvin vaikeasti hahmotettava. Sitä voidaan tarkastella esimerkiksi eri kansakuntien tasoilta aina yksittäisten organisaatioiden tasoille ja vielä niidenkin sisällä yhä pienempien kohteiden, kuten eri osastojen tai yksiköiden tasoille asti. Kulttuurin kannalta keskeisessä roolissa ovat tiivistetysti erilaiset ihmisten muodostamat ryhmät, jotka määrittelevät aina osaltaan niihin kuuluvien yksilöiden käyttäytymistä ja toimintaa. Organisaatiotasolle tultaessa voidaan puhua erityisesti organisaatiokulttuurin käsitteestä, joka muodostaa esimerkiksi yksittäisen yrityksen johtamisen näkökulmasta katsottuna mielenkiintoisen tarkastelukohteen. Laajemmat kulttuuritasot määrittelevät pitkälti organisaatiokulttuurin syvintä ydintä, mutta myös samoista kulttuurisista lähtökohdista tulevien organisaatioiden välillä voidaan havaita selkeitä eroja. Näiden erojen kautta on puolestaan mahdollista löytää selityksiä sille, miksi kehityskeskustelut toimivat eri tavalla myös kahden taustoiltaan samankaltaisen organisaation välillä. Jo pelkkä kehityskeskustelujen määritelmä on vahvasti kulttuurin värittämä Suomalaista kehityskeskustelukirjallisuutta tutkimalla voidaan hyvin pian havaita, että jo pelkät määritelmät keskustelujen toteutuksesta ja tarkoituksesta kuvastavat hyvin vahvasti suomalaisen kulttuurin erityispiirteitä. Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa tutkimuskirjallisuudessa vastaavat määritelmät painottavat selvästi erilaisia lähestymistapoja ja tämä kertoo osaltaan siitä kulttuurisidonnaisuudesta, joka kehityskeskustelujen kaltaisiin johtamisen työkaluihin yleisestikin ottaen liittyy. Vaikka suomalaisessa kehityskeskusteluihin liittyvässä kirjallisuudessa onkin havaittavissa yleisiä kulttuurisidonnaisia piirteitä, ovat eri organisaatioiden väliset erot jääneet niiden osalta yhä liian vähäiselle huomiolle. Kulttuuri luo lähtökohtia kehityskeskustelujen onnistumiselle tai epäonnistumiselle Omassa tutkimuksessani pyrin etsimään vastauksia erityisesti siihen, millä tavalla organisaatiotasolla ilmenevä kulttuuri voi vaikuttaa siellä käytyjen kehityskeskustelujen toimivuuteen käytännössä. Tulokset yhdessä aiempien tutkimusten tulosten kanssa vahvistivat käsitystä siitä, että kehityskeskustelujen sovittaminen yhteen kulttuurin kanssa edesauttaa niiden toimivuutta ja hyväksyntää organisaation sisällä. Tutkimuksen kohdeorganisaatiossa kehityskeskustelut oli toteutettu tavalla, joka istui hyvin osaksi laajempaa kokonaisuutta ja oli ainakin keskeisimmiltä osin sopusoinnussa organisaatiokulttuurin erityispiirteiden kanssa. Keskusteluihin liittyvä palaute oli pääosin positiivista ja ne koettiin toimiviksi kaikkien osapuolten näkökulmista. Kulttuurin suoraa vaikutusta kehityskeskustelujen lopullisin tuloksiin on vaikea arvioida, sillä se on vain yksi useammasta kokonaisuuteen vaikuttavasta palasesta. Se on kuitenkin selkeästi tekijä, joka luo lähtökohdat joko keskustelujen onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Yhteensopivuus kulttuurin kanssa antaa ainakin hyvät mahdollisuudet kehityskeskustelujen onnistumiselle, kun taas merkittävät ristiriidat vievät niiltä pohjan jo lähtöviivalla. Teemu Kemppainen Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Lähtökohtia toimiville kehityskeskusteluille - Tapaustutkimus kehityskeskustelujen ja organisaatiokulttuurin yhteensovittamisesta eräässä suomalaisessa ICT-alan PK-yrityksessä” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |