Vuonna 2016 Donald Trumpin nostalgisen presidentinvaalikampanjan keskeisenä lupauksena oli Yhdysvaltojen menneen kukoistuksen, suuruuden, palauttaminen. Trump esitti maan menettäneen jotain sille ominaista, joka ainoastaan hänen avullaan voitaisiin saada takaisin. Trumpin mukaan tässä myös onnistuttiin ja vuoden 2020 presidentinvaaleissa hänen lupauksenaan oli saavutetun suuruuden säilyttäminen. Mutta mitä Amerikan suuruus tarkoittaa? Kansallisten identiteettien voidaan katsoa muovautuvan historiallisten prosessien ja niistä tehtävien tulkintojen tuloksena. Näitä identiteettejä osaltaan ylläpidetään, vahvistetaan ja myös uudelleentulkitaan julkisissa puheissa esitettävien narratiivien pohjalta. Yhdysvalloissa maan kansallista identiteettiä on sen perustamisesta lähtien alleviivannut käsitys maan ainutlaatuisuudesta ja ylivertaisuudesta muihin valtioihin verrattuna. Tätä käsitystä maan suuruudesta on sen historian aikana mitattu niin taloudellisilla ja sotilaallisilla, kuin ideologisilla ja maantieteellisillä kriteereillä. Tulkinnat siitä, mitkä asiat tekevät Yhdysvalloista muita valtioita paremman, vaihtelevat presidenttikohtaisesti. Näitä kaikkia tulkintoja yhdistää kuitenkin aito usko maan ainutlaatuisuuteen ja ylivertaisuuteen.
Suuruuskäsityksen voidaan alun perin katsoa kumpuavan Amerikan poikkeuksellisuuden traditiosta. Poikkeuksellisuuskäsityksen perusteella Yhdysvallat nähtiin ”uutena Israelina”, Jumalan valitsemana kansakuntana, jolla oli ennalta määrätty kohtalo ja tehtävä maailmassa. 1600-luvulla eläneen puritaanijohtaja John Winthropin kuuluisan vertauksen mukaan Yhdysvallat oli kuin ”kaupunki kukkulan päällä, joka majakan lailla loistaa toivoa muulle maailmalle”. Tämä toivo syntyi uusista ja ennenäkemättömistä demokraattisista instituutioista, joiden leviäminen muihin maihin olisi vain ajan kysymys. Amerikkalaiset arvot ja periaatteet käsitettiin universaaleiksi ja valtion pyhänä tehtävä oli näiden arvojen edistäminen kaikkialla maailmassa omalla esimerkillään johtaen. (Edwards 2018, 177.) Tämän pyhän tehtävän suorittamisen ympärille muodostui kaksi tulkintatapaa. Näistä ensimmäisen, niin sanotun maalivaltio-opin mukaan Yhdysvallat pystyisi parhaiten palvelemaan maailmaa eristäytymällä ja omaa valtiojärjestelmää kehittämällä. Toisen tulkinnan mukaan näiden arvojen leviäminen taattaisiin parhaiten aktiivisella ulkopolitiikalla ja maan johtavalla asemalla kansainvälisissä instituutioissa. Näistä tulkinnoista jälkimmäinen on määritellyt Yhdysvaltojen kansainvälistä roolia toisen maailmansodan päättymisestä asti. (Edwards 2018, 179; Nye 2019, 64.) Suuruuden narratiivinen rakentuminen Pro gradu- tutkielmassani pyrin narratiivisen analyysin kautta selvittämään Trumpin tulkintaa Amerikan suuruuden merkityksestä ja sen sisällöstä. Aineistoni koostui yhteensä 30 Trumpin pitämästä puheesta vuosien 2015-2020 välillä. Työssäni tarkastelin niitä narratiiveja, joiden pohjalta Trump kertoo tarinaa Yhdysvalloista suuruutensa menettäneenä, ja sen jälkeen suuruutensa palauttaneena valtioina. Tutkimukseni tarkoituksena oli etsiä vastaus kysymykseen: Mitä Amerikan suuruus tarkoittaa Trumpille? Vuoden 2016 vaalikampanjan aikana Trumpin retoriikassa korostuivat erilaiset kriisinarratiivit, joiden kautta hän esitti Yhdysvallat syöksykierteeseen ajautuneena, kaiken kunniansa ja arvovaltansa menettäneenä valtiona. Näiden kriisinarratiivien keskiössä oli kamppailu globalismin ja amerikanismin välillä, jonka pohjalta Trump määritteli esimerkiksi sen, mitä ”todellinen” amerikkalaisuus tarkoittaa. Trump loi tarinallaan asetelman, jossa hänen poliittiset toimensa veivät maata kohti suuruutta, kun taas hänen poliittisten vastustajiensa toimet kohti varmaa tuhoa. Pian vaalivoittonsa jälkeen Trump ryhtyi puhumaan Yhdysvalloista suuruutensa palauttaneena valtiona. Globalismi oli päihitetty ja ”suo kuivatettu”. Kriisinarratiivit saivatkin väistyä ja niiden tilalle tulivat ylistyksen ja kansallisen uudelleensyntymän narratiivit. Trumpin tarinassa hänen toimiaan presidenttinä alleviivasi niiden historiallisen laaja vaikuttavuus, sekä erilaisten ennätysten jatkuva rikkoutuminen. Oli selvää, että suuruuden paluu oli vain ja ainoastaan hänen ansiotaan. Vuoden 2020 presidentinvaalien lähestyessä Trump kääntyi jälleen kriisinarratiivien puoleen, kun saavutettua suuruutta nousi uhkaamaan sosialismin pelko. Näiden uusien uhkanarratiivien keskiössä oli nyt puolestaan vapauden ja sosialismin välinen kamppailu, jossa Trump asemoi itsensä vapauden ja suuruuden puolustajaksi. Trumpin mukaan äänestäjien käsissä ei ollut ainoastaan valinta kahden ehdokkaan välillä, vaan kyseessä oli päätös koko maan kohtalosta. Analyysini perusteella myös Trump käsitteellistää maan suuruutta sille perinteisesti annettujen merkitysten pohjalta, mutta itse suuruuden tavoittelulla on Trumpille ennen kaikkea välineellinen arvo. Suuruuden narratiivit toimivat yhteisön hallinnan keinona, joiden avulla Trump mobilisoi yleisöään tiettyjen poliittisten päämäärien taakse. Suuruuden tavoittelulla voitiin yhtäältä legitimoida poliittisia päätöksiä, luoda viholliskuvia ja toisaalta myös rakentaa tietynlaista yhteisöllisyyttä Trumpin kannattajien keskuudessa. Ajatus suuruuden katoamisesta oli Trumpin itsensä luoma, jonka johdosta hän kykeni hallinnoimaan siihen liittyviä narratiiveja ja ohjaamaan juonen etenemistä. Näin ollen Amerikka ei olisi koskaan voinut palauttaa suuruuttaan ilman Trumpia, mutta ilman Trumpia sitä ei olisi koskaan edes menetetty. Kalle Autti Lapin Yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu kansainvälisten suhteiden pro gradu- tutkielmaan. ”The Making of America Great Again – Donald Trump ja Amerikan suuruuden narratiivinen rakentuminen”. Tutkielman ohjasi Mika Luoma-aho. Lähteet: Edwards, Jason (2018) Make America Great Again: Donald Trump and Redefining the U.S. Role in the World. Communication Quarterly. Yhdysvallat: Routledge. Nye, Joseph (2019) The rise and fall of American hegemony from Wilson to Trump. International Affairs 95:1 Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |