Työntekijän työuupumistilanne haastaa esihenkilön itsensä johtamisen. Esihenkilöiden itsensä johtamisen kokemusten esille tuominen mahdollistaa johtajuuden kohdennetumman kehittämisen ja tukemisen organisaatioissa. Kuva Pexels
Itsensä johtamisen kontekstina työntekijän työuupumistilanteet Työuupumusilmiö on yleinen suomalaisessa työelämässä. Ilmiön ympärillä käytävää keskustelua leimaa yksilökeskeisyys ja työuupuneen työntekijän näkökulma, vaikka työuupumusilmiö on luonteeltaan sosiaalinen ja koskettaa koko työyhteisöä. Esihenkilöt kohtaavat työssään työuupuneita työntekijöitä ja he ovat avainasemansa työyhteisön kehittämisessä, työuupumuksen ennaltaehkäisemisessä, sen leviämisen ja välittymisen estämisessä sekä siihen puuttumisessa. Esihenkilö tarvitsee tehtävässään itsensä johtamista pitääkseen itsensä toimintakykyisenä ja johtaakseen muita. Itsensä johtamista pidetäänkin olennaisena johtajuudessa, koska johtaakseen muita ja vaikuttaakseen toisiin yksilöihin, on johdettava ensin itseään. Vaikka itsensä johtamisen tieteellistä tutkimusta on tehty jo neljän vuosikymmenen ajan, ei vertaisarvioituja tutkimuksia esihenkilöiden itsensä johtamisesta työntekijöiden työuupumustilanteisiin liittyen ollut aiemmin tehty. Kerro minulle kokemuksistasi Tutkimukseni tavoitteena oli antaa ääni työuupuneiden työntekijöiden esihenkilöille ja tarkastella esihenkilöiden kokemuksia itsensä johtamisesta työntekijöiden työuupumustilanteissa. Tutkimukseeni osallistui 11 esihenkilöä ja tutkimusaineistoni muodostivat esihenkilöiden anonyymit vastaukset kirjoituskutsuun sekä haastattelut. Tutkimusmenetelmänä käytin kuvailevaa fenomenologisen psykologian menetelmää. Itsensä johtamisen kokemuksista Esihenkilöiden itsensä johtamisen kokemukset työntekijöiden työuupumustilanteissa ovat moniulotteisia ja yksilöllisiä, vaikka eri esihenkilöiden kokemuksissa on myös yhtäläisyyksiä. Keskeisimmät itsensä johtamisen kokemukset, joita esiintyi lähes kaikilla tutkimukseni esihenkilöillä, olivat kokemukset itsereflektiosta, tunteiden tunnistamisesta, fokusoitumisesta ratkaisukeskeiseen toimintaan ja itsensä kehittämisestä. Tutkimuksessani itsereflektio itsensä johtamisen kokemuksena on pohdiskelua tai mietiskelyä, jota esihenkilö harjoittaa ajatuksiinsa, tunteisiinsa, toimintaansa tai kokemuksiinsa liittyen. Itsereflektio johtaa useimmiten itsensä kehittämiseen, mikä on tietoista oppimista itsestä, kokemuksista oppimista sekä kouluttautumista. Vaikka itsereflektio edelsi useimmilla esihenkilöillä itsensä kehittämistä, osalla tutkimukseni esihenkilöistä ei ollut itsensä johtamisen kokemuksena itsereflektiota tai se ei johtanut itsensä kehittämiseen. Näissä tapauksissa esihenkilöillä on ollut tilanteeseen liittyviä muita tekijöitä, kuten esimerkiksi oma työuupumus tai kuormittuneisuus, joilla on voinut olla vaikutusta yksilön itsensä johtamisen kokemuksiin. Tutkimukseni esihenkilöillä itsensä johtamisen kokemukset kietoutuivat vahvasti tilannetekijöihin, yksilöiden aiempiin kokemuksiin sekä erilaisiin oletuksiin, ajatusmalleihin ja ajatuksiin itsestä, tilanteesta, toisista yksilöistä sekä työuupumuksesta ilmiönä. Esihenkilöiden kokemuksissa esiintyi tilanteen ja esihenkilön itsensä kannalta niin myönteisiä, tilanteen ratkaisemiseen tähtääviä ja niitä edistäviä itsensä johtamisen kokemuksia, mutta myös kokemuksia, jotka ovat tilanteen ratkaisemisen tai esihenkilön oman kuormittumisen ja jaksamisen kannalta ongelmallisia. Valjasta tieto käyttöön Tutkimukseni tuottamaa tietoa esihenkilöiden itsensä johtamisen kokemuksista voidaan käyttää organisaatioissa johtajuuden kehittämisessä ja sen tukemisessa. Tuottamaani tietoa voidaan hyödyntää esihenkilöiden tietoisuuden herättelemiseen ja lisäämiseen itsensä johtamisesta ja sen merkityksestä esihenkilölle itselleen, mutta myös koko työyhteisölle haastavassa johtamistilanteessa. Esihenkilöt saattaisivat hyötyä myös ohjatusta ryhmämuotoisesta työskentelystä, missä mahdollistuu omien itsensä johtamisen kokemusten jakaminen ja muiden kokemuksista oppiminen. Toisten kokemukset voivat toimia kimmokkeena yksilön omalle ajattelulle sekä toimia myös itsereflektion käynnistäjinä. Kokemusten esille tuominen mahdollistaa myös johtajuuden kohdennetumman kehittämisen ja tukemisen organisaatioissa. Koska itsensä johtamisen taitoja voi oppia, on tärkeää ymmärtää, mitä kannattaisi opetella tai kehittää, jottei oppiminen ja kehittäminen johda haavoittuvuustekijöiden lisääntymiseen. Työyhteisön ja esihenkilön tilanteesta riippuen esihenkilön yksilöohjauksella voi olla johtajuuden kehittämisessä ja tukemisessa myös paikkansa. Riina Alén Lapin Yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen, erityisesti johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan Esihenkilöiden itsensä johtaminen työntekijöiden työuupumustilanteissa. Tutkielman ohjaajana toimi Ville Pietiläinen. Kirjallisuutta Giorgi, A. (2009). The descriptive phenomenological method in psychology: A modified Husserlian approach. Pittsburgh, Pennsylvania. Duquesne University Press. Goldsby, M. G., Goldsby, E. A., Neck, C. B., Neck, C. P. & Mathews, R. (2021). Self-Leadership: A Four Decade Review of the Literature and Trainings. Administrative sciences, 11(1), 25. https://doi.org/10.3390/admsci11010025 Lyly-Yrjänäinen, M. (2021). Työolobarometri 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työelämä. 2021:36. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. Maslach, C. & Leiter, M. P. (2017). Understanding Burnout: New Models. Teoksessa C. L. Cooper & J. C. Quick (toim.) The Handbook of Stress and Health: A Guide to Research and Practice. (36-57). New Delhi. John Wiley & Sons Ltd. Mäkiniemi, J-P., Kaltiainen, J. & Hakanen, J. (2022). Miten Suomi voi -tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen korona-aikana loppuvuoteen 2021 mennessä. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi Neck, C. P. & Manz, C. C. (2013). Mastering self-leadership: Empowering yourself for personal excellence (6th ed.). Boston. Pearson. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |