Poliittinen hakkeriaktivismi eli haktivismi on teknologian luoma uusi poliittisen toiminnan muoto. Ilmiönä haktivismi on toistaiseksi varsin epämääräinen ja herättää ristiriitaisia reaktioita. Haktivistit kuitenkin toimivat aktiivisesti monenlaisissa tilanteissa pyrkien yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani hakkeritoimintaa poliittisen vastarinnan muotona. Esimerkkitapauksena toimi Anonymous -hakkerikollektiivin kyberoperaatio Iranin hallintoa vastaan syksyllä 2022. Aineistona käytin Anonymousin tekemiä Twitter-julkaisuja liittyen Iranin hallinnon vastaiseen operaatioon. Analysoin aineistoa ilmiö- ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmillä. Tarkoitus oli selvittää, millainen poliittinen toimija hakkerikollektiivi Anonymous Iranin hallinnon vastaisen kyberoperaation valossa on. Samalla pohdin myös laajemmin haktivismia osana digitaalista poliittista aktivismia ja sen vertautumista muihin kansalaisaktivismin muotoihin. kuva: unsplash.com
Mitä Anonymous tekee ja miksi? Haktivismi on poliittisesti motivoitunutta tietotekniikan käyttöä. Sen keskeisiä toiminnanmuotoja ovat palvelunestohyökkäykset ja tietovuodot. Hakkerointiin liittyviä piirteitä ovat usein mystisyys, arvaamattomuus, anonymiteetti ja auktoriteettivastaisuus. Ihanteena toiminnassa on kaiken tiedon ja internetin vapaus sekä kaikenlaisen sensuurin vastustaminen. Anonymous on yksi keskeisimmistä ja aktiivisimmista kansainvälisistä hakkerikollektiiveista. Se toimii kybertilassa ja sen toiminta on varsin salaperäistä. Tietoa todellisista ihmisistä toiminnan takana ei ole. Anonymous aloitti kyberoperaation Iranin hallintoa vastaan syyskuussa 2022 sen jälkeen, kun nuori nainen oli saanut surmansa Iranin siveyspoliisin käsissä. Iranissa lähti tapauksen seurauksena liikkeelle laajoja mielenosoituksia, joiden tavoitteena on parantaa erityisesti naisten oikeuksia Iranissa. Samalla vastustetaan Iranin autoritääristä ja väkivaltaista hallintoa. Anonymous pyrkii oman kyberoperaationsa avulla auttamaan Iranin kansalaisia aikaansaamaan näitä poliittisia muutoksia maassa. Anonymousin keskeinen toimintamuoto on tietotekninen hakkerointi. Iranin hallinnon vastaisessa kyberoperaatiossa tämä tarkoittaa kyberiskuja Iranin valtion hallintoon. Näistä Anonymous julkisesti Twitterissä kertoo. Kyberiskuja on tehty Iranin ministeriöihin, keskuspankkiin, valtion medioihin ja moniin muihin keskeisiin instituutioihin ja henkilöihin. Samalla tärkeä osa käytännön toimintaa Anonymousille on tiedon levittäminen Iranin tapahtumista sekä tietoteknisen tuen tarjoaminen iranilaisille. Miten haktivismia voidaan oikeuttaa? Hakkerointia harjoittavat tietoteknisesti taitavat yksilöt. Hakkerointiin liitetyt ikävät mielleyhtymät perustuvat siihen, että monet harjoittavat hakkerointia joko pilaillakseen tai saavuttaakseen taloudellista etua. Haktivismissa on kuitenkin rikollisesta hakkeroinnista poiketen keskiössä poliittiset tavoitteet ja eettiset motiivit. Näin on myös Anonymousin Iran-operaatiossa. Alkuperäinen hakkerietiikka lähtee siitä, että kaiken tiedon tulisi olla vapaata ja julkisesti kaikkien saatavilla. Myös internetin tulee olla kaikkien saatavilla, sensuurista vapaata ja sitä on hyödynnettävä kaikkien ihmisten hyväksi demokratian vahvistamiseen, ei poliittisen ja taloudellisen vallan keskittämiseen. Anonymous oikeuttaa toimintaansa tarpeella poliittisen muutokseen ja Iranin hallinnon harjoittamilla ihmisoikeusrikkomuksilla. Haktivismi voitaisiin oikeuttaa myös määrittelemällä se kansalaistottelemattomuudeksi. Kansalaistottelemattomuutta pidetään ainakin jossain määrin legitiiminä ja oikeutettuna demokratiaan kuuluvana toimintamuotona. John Rawlsin mukaan se on julkista, väkivallatonta, poliittisesti motivoitunutta tietyn lain rikkomista [1]. Elektronisesti tapahtuva kansalaistottelemattomuus on vielä niin uusi ilmiö, ettei sen asemaa suhteessa kansalaistottelemattomuuteen ole ehditty kokonaisvaltaisesti arvioimaan. Haktivismissa kaikki kansalaistottelemattomuuden perinteiset kriteerit eivät kuitenkaan kokonaan täyty, esimerkiksi toiminnan anonyymiyden ja mahdollisesti raskaidenkin haitallisten seurausten vuoksi. Rikollisuutta vai aktivismia? Kansalaisaktivismia on monenlaista. Osa siitä on väkivallatonta ja vakiintunutta; mielenosoituksia ja protesteja, kirjoituksia internetissä tai somejulkaisuista tykkäilemistä. Hakkerointi on toimintana huomattavasti radikaalimpaa. Siinä hyökätään keskeiseen tekniseen infrastruktuuriin tai julkistetaan salaiseksi tarkoitettuja tietoja. Hakkerointi on laitonta ja se voi aiheuttaa kiistatta myös haittaa yhteiskunnalle. Myös haktivismin alla on monenlaisia toimijoita ja motiiveja. Haktivismi on aina enemmän tai vähemmän omankädenoikeutta, sillä siinä toimijat itse määrittelevät milloin lain rikkominen on sallittavaa jonkin pahemman pahan estämiseksi tai hyvän aikaan saamiseksi. Näin ollen ei voida kategorisesti sanoa, onko se oikein vai väärin. Useimmiten se kuitenkin rikkoo sekä lakia että sovinnaisuuden rajoja. Haktivismi on kuitenkin tullut jäädäkseen osaksi yhteiskunnallista vaikuttamista. Teknologiaa voidaan käyttää poliittisiin tarkoituksiin ja tämän toiminnan avulla on mahdollista saada aikaan myös hyvää – kuten vastustaa ihmisoikeusrikkomuksia Iranissa. Haktivistien toimintaa tulisikin tarkastella aina tapauskohtaisesti kunkin toimijan motiiveihin perehtyen. Keskeistä on, että haktivismilla on ristiriitaisuudestaan huolimatta potentiaalia toimia tavoitteidensa hyväksi. Se, kuka toiminnassa on mukana ja millaisin tavoittein tai perustein, on hyvin epäselvää. Haktivismiin liittyvä epämääräisyys on hyväksyttävä ja otettava huomioon. Toiminnanmuotona sitä ei voida yksiselitteisesti hyväksyä legitiimin kansalaisaktivismin tai perinteisen kansalaistottelemattomuuden alle, mutta sitä ei voida myöskään yksiselitteisesti tuomita rikollisuudeksi. Anonymous on toiminnassaan lakia ja sovinnaisuutta rikkova, epämääräinen, hahmoton ja anarkistinen toimija. Joka tapauksessa on poliittisesti merkittävää, että Anonymous lisää tietoisuutta esimerkiksi Iranin tilanteesta ja pyrkii toimimaan ihmisoikeuksien puolesta siellä, missä niitä loukataan. Anonymous on edelleen aktiivinen Iranin lisäksi myös monissa muissa keskeisissä poliittisissa kamppailuissa. Kyberoperaation lopullinen vaikuttavuus Iranin poliittiseen tulevaisuuteen selviää myöhemmin. Lisätutkimusta haktivismista tarvitaan, sillä teknologian merkitys yhteiskunnissa tulee vain kasvamaan entisestään. Tämän vuoksi myös kansalaisaktivismi ja poliittisten vallanpitäjien haastaminen siirtyy yhä enemmän kybertodellisuuteen. Saima Kytölä Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, politiikkatieteet Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan Haktivismi poliittisen vastarinnan muotona: Analyysi hakkerikollektiivi Anonymousin kyberoperaatiosta Iranin hallintoa vastaan syksyllä 2022. Tutkielman ohjaajana toimi Tapio Nykänen. Lähteet:
Lisälukemista: Bellaby, R. W. (2021) An Ethical Framework for Hacking Operations. Ethical Theory and Moral Practice 24 (1), 231–255. Coleman G. (2014) Hacker, Hoaxer, Whistleblower, Spy: The Many Faces of Anonymous. London: Verso. Delmas, C. (2018) Is Hacktivism the New Civil Disobedience? Raisons Politiques 1 (69), 63–81. Goode, L. (2015) Anonymous and the Political Ethos of Hacktivism. Popular Communication 13 (1), 74–86. Jordan, T. & Taylor, P. (2004) Hacktivism and Cyberwars – Rebels with a cause? London: Routledge. Sorell, T. (2015) Human Rights and Hacktivism: The Cases of Wikileaks and Anonymous. Journal of Human Rights Practice 7 (3), 391–410. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |