Suomen COVID-19-päätöksenteossa onnistuttiin ikäihmisten suojelussa, mutta ylimmät laillisuusvalvojat antoivat kritiikkiä. Päätöksenteolle asetti rajoitteita oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan kannanotot, poikkeuksellinen kiire sekä voimakas julkinen ja poliittinen paine. Ikäihmisten suojeluun liittyvä päätöksenteko kärkitavoitteena kriisin alussa COVID-19-taudista alettiin tehdä ensi havaintoja vuodenvaiheessa 2019–2020. Maaliskuussa tartuntamäärät alkoivat kasvaa voimakkaasti Suomessa. Huolensa COVID-19-epidemiaa kohtaan ilmaisi tasavallan presidentti Sauli Niinistö blogissaan 8.3.2020. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 COVID-19-epidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Tässä vaiheessa COVID-19-pandemiaa taudista tiedettiin muun muassa Italian kokemuksien pohjalta jo se, että COVID-19 on vaarallinen erityisesti ikäihmisille. Tämä kaikki johti siihen, että pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti 12.3.2020 neuvotteluissaan muun muassa riskiryhmien määrittelystä ja 16.3.2020 neuvottelussaan tiukoista rajoitustoimista ikäihmisten suojelemiseksi. Niistä merkittävimpiä olivat vierailujen kieltäminen ikäihmisten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköihin sekä toimintaohje, jolla yli 70-vuotiaita velvoitettiin eristäytymään mahdollisuuksien mukaan kontakteista muiden ihmisten kanssa. Ikäihmisten suojelusta tuli heti alkuvaiheessa pandemiaa prioriteetti. Tutkimukseni aineistosta käy vahvasti ilmi, että heti alusta asti pidettiin tärkeänä sitä, että tehdään mieluummin liikaa rajoitustoimia kuin liian vähän. Tähän ohjasivat mitä ilmeisimmin niin oikeuskanslerin kannanotto kuin Marinin hallituksen ja erityisesti perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun poliittinen näkemyskin. Hyvää hallintoa vai ikäihmisten suojelua? Tehtyjen päätösten jälkeen niistä alkoi ilmetä myös kritiikkiä. Kritiikki keskittyi erityisesti päätösten hallinnolliseen puoleen, kuten valtioneuvoston toimintatapoihin päätöksenteossa. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kritisoi 28.4.2020 valtioneuvoston toimintatapoja päätöksenteossa. Oikeuskanslerin mukaan päätökset olivat syntyneet kiireessä poliittisina linjauksina hallituksen neuvotteluissa. Hän kehotti valtioneuvostoa siirtymään virkavalmisteluun ja katsoi sopivien menettelytapojen tarkoittavan esimerkiksi valtioneuvoston periaatepäätöksiä ja ministeriöiden ohjauskirjeitä. Oikeuskanslerin kannanotossa viitataan erityisesti kriisin alkuvaiheen hallituksen poliittisten linjausten antamiseen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi 18.6.2020 kriittisen ratkaisun arvioidessaan vanhustenhuollon palveluyksikössä tehtyjen rajoitusten lainmukaisuutta. Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, että poliittisten linjausten tekeminen on ollut perusteltua perusoikeuksien turvaamiseksi, ja eritoten sen turvaamiseksi, että oikeutta elämään ja terveyteen voidaan suojella, ja että annettujen selvitysten ja lausuntojen perusteella käytössä olleet rajoitukset vähensivät olennaisesti COVID-19-epidemiasta aiheutuneita vakavia terveyshaittoja ja kuolemia. Apulaisoikeusasiamies katsoi kuitenkin myös, että Sosiaali- ja terveysministeriön antama ohjeistus on ollut virheellinen ja arvioi sen johtaneen siihen, että vierailuja on kielletty tai niitä on rajoitettu lainvastaisella tavalla. Tutkimukseni aineistosta nousee vahvasti esiin se, että hallinnollisten ja prosessuaalisten virheiden tapahtuminen tunnistettiin, mutta samalla katsottiin, että jämäkkä eteneminen oli välttämätöntä ihmishenkien ja erityisesti ikäihmisten suojelemiseksi. Se nähtiin vahvasti oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Onkin mielenkiintoinen kysymys, että oliko oikein sivuuttaa tavanomaiset valmistelun ja päätöksenteon prosessit, kuten välillä jopa virkavalmistelu, jotta haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten terveyttä ja henkeä kyettiin suojelemaan. Samalla tematiikka nostaa esiin kysymyksen siitä, ovatko Suomen lainsäädäntö ja johtamisjärjestelmä ajan tasalla, jos edes poikkeuksellisissa kriisioloissa kansalaisten terveyden suojelemiseksi päättäjät eivät kyenneet suojelemaan kansalaisten terveyttä tekemättä hallinnollisia ja prosessuaalisia virheitä. Valmiimpana seuraaviin kriiseihin Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä koskevan päätöksenteon tutkiminen on tärkeää oikeudenmukaisuussyistä, mutta myös siksi, että päätöksentekoa voisi kehittää mahdollisia tulevia erilaisia kriisejä ajatellen. On luultavaa, että tulevaisuudessa yhteiskunta kohtaa uusia pandemioita, mutta myös muunlaisia kriisejä, kuten kyberturvallisuuteen, terrorismiin ja ilmastonmuutoksen seurauksiin liittyviä kriisejä. Valitettavasti myös sotilaallisiin kriiseihin on varauduttava myös päätöksentekojärjestelmissä, minkä tarvetta vahvistaa se, että tätä kirjoittaessa Euroopassa käydään jälleen sotaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022. Näistä syistä on ollut tärkeää tuoda tutkimukseeni mukaan yleistä kriisipäätöksenteon logiikkaa. Toivottavasti tutkimus ja keskustelu aihepiiristä jatkuvat niin kriisipäätöksenteon kuin ikäihmisten suojelunkin osalta. Mikkel Näkkäläjärvi Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan Sumussa suunnistaen - ikäihmisten suojelu COVID-19-tilanteessa. Tutkielman ohjaajina toimi professori Timo Aarrevaara ja dosentti Ilpo Laitinen. Kuva: Joakim Honkasalo / unsplash.com: https://unsplash.com/photos/DurC25GdOvk
Lähteet: Deloitte. Selvitys koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksista. Valtioneuvoston selvityksiä 2021:1. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101212316 Kihlström L, Huhtakangas M, Karreinen S, Keskimäki I & Tynkkynen L-K. ”Kenenkä vastuulla tää nyt sitten on? Ei ehkä ainakaan meidän”: COVID-19-pandemian hallinta ja johtaminen Suomessa. Tutkimuksesta tiiviisti 27/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Koronajohtaminen Suomessa. Arvio covid-19-pandemian johtamisesta ja hallinnosta syksystä 2020 syksyyn 2021. (2022.) Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163995/VNTEAS_2022_34.pdf?sequence=1&isAllowed=y Onnettomuustutkintakeskus (OTKES). Koronaepidemian ensimmäinen vaihe Suomessa vuonna 2020. Tutkintaselostus 6/2021. https://turvallisuustutkinta.fi/material/collections/20210630071110/7RRUvNDBZ/P2020-01_Korona.pdf Valtioneuvoston periaatepäätös suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi. 6.5.2020. Internet-lähde: https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f806a9de2 Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |