Oletko koskaan pohtinut, koetko työssäsi työn imua: innostumisen tunteita, syvää uppoutumista työhön, merkityksellisyyden tunnetta tai flow-tilaa? Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin eettisen johtamisen ja työn imun välistä suhdetta, millaiset tekijät ovat merkityksellisiä sosiaalialan työn imulle eettisen johtamisen näkökulmasta. Eettisyys on sosiaalialan läpileikkaava arvo Eettisyyden, eettisen pohdinnan ja eettisen päätöksenteon tulisi ohjata päivittäistä työtämme ja tekemistä sosiaalipalveluiden organisaation jokaisella tasolla. Sosiaalialan työtä ohjaa eettisten arvojen lisäksi virkamieslainsäädäntö, hyvän hallinnon periaate sekä sosiaalialan ammattietiikka. Sosiaalialan johtaminen on laaja kokonaisuus, jossa esihenkilöltä vaaditaan monipuolista osaamista. [1, 2] Lähiesihenkilön roolissa olevalta odotetaan laajaa ja vahvaa substanssiosaamista, joka mahdollistaa työntekijöiden tukemisen eettisesti haastavissa tilanteissa. Ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan osaamista henkilöstöjohtamisesta sekä kykyä vastata ylempää asetettuihin säästö- ja tehokkuusvaatimuksiin. Vaikka eettisyys nähdään sosiaalialan sisäänrakennettuna arvona, jää se usein muiden vaatimusten, kuten tehokkuuden ja säästöjen jalkoihin. Eettisesti kestävää johtajuutta toteuttava esimies kohtaa työntekijänsä yksilöinä luoden työyhteisöön ilmapiirin, joka mahdollistaa avoimen dialogin. Eettisesti toimiva esimies kuuntelee ja kohtelee kaikkia inhimillisesti sekä tasa-arvoisesti. Eettisiin arvoihin pyrkivä työyhteisö vaatii toimiakseen jokaisen jäsenen panoksen ja vastuunkannon omasta toiminnastaan. Työhyvinvoinnista kohti työn imua Useat tutkimukset ovat osoittaneet sosiaalityöntekijöiden uupuvan työssään ja työvoimapula on arkipäivää sosiaalialalla [3–5]. Mielipidekirjoituksia sosiaalityöntekijöiden arjesta ja haasteista voi lukea niin sosiaalisesta- kuin painetusta mediasta säännöllisesti. Miksi emme näe uutisia tai tutkimuksia työn imusta, innostuksesta ja motivaatiosta sosiaalialalla? Työntekijöiden hyvinvoinnista puhuttaessa keskitytään usein negatiivisiin näkökulmiin: stressiin, pahoinvointiin, uupumukseen ja poissaoloihin. Työstä suoriutuminen edellyttää kuitenkin ihmistä, joka voi työssään hyvin psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti. Työntekijöiden hyvinvointia tulisikin tarkastella kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon henkilön omat tavoitteet ja resurssit sekä työyhteisön voimavarat ja vaatimukset. Työhyvinvoinnin käsitystä tulee yhteiskunnan ja sote-alan murroksessa lähteä uudistamaan hedonistisesta näkökulmasta kohti eudaimonista näkemystä. Eudaimonisen näkemyksen mukaan paras hyvinvointi saavutetaan, kun ihminen toteuttaa elämässään omia inhimillisiä mahdollisuuksiaan ja saa tehdä sitä, minkä kokee arvokkaaksi ja hyveelliseksi. Työelämässä tätä voidaan kutsua työn imuksi. Hakasen mukaan työn imulla tarkoitetaan tunteita, kuten omistautuneisuutta, energisyyttä ja ylpeyttä omasta työstään, jotka saavat työntekijän sitoutumaan työhönsä sekä nauttimaan omasta tehtävästään [6]. Tutkielman tulosten mukaan sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat kokevat tehtävissään työn imua, erityisesti asiakastyössä tulevat onnistumiset motivoivat ja innostavat jatkamaan ajoittain raskaassakin työssä. Tulevaisuuden tavoite Päästäksemme pahoinvoinnista eteenpäin ja kokemaan työn imua sosiaalialalla, tulee ravistella organisaatioiden rakenteita sekä lisätä esimiesten mahdollisuuksia eettisen johtajuuden toteuttamiseen. Tutkielman tulosten valossa voi sanoa, että moni sosiaalialan työntekijä kokee olevansa oikeassa ammatissa, mutta organisaatioiden rakenteelliset ongelmat sekä heikko johtaminen ja palkkaus johtavat helposti pohdintaan alan tai työpaikan vaihtamisesta. Uskon, että työn imun saavuttaminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, työntekijöiden pitovoiman vuoksi. Työn imua ei kuitenkaan saavuteta yksinään toimien, vaan toimenpiteitä tarvitaan organisaatioiden jokaisella tasolla. Yhteisellä näkemyksellä ja tavoitteella on mahdollista lisätä työn imua myös sosiaalialalla. Tuija Auvinen Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan ”Eettisellä johtamisella työn imua sosiaalialalle. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus”. Tutkielman ohjaajana toimi Mari Kivistö. Lähteet:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |