Jatkuvat muutokset kuormittavat, mutta vertaistuki ja resilienssi auttavat jaksamaan. Esihenkilötyö on kuormittavaa jatkuvien muutosten keskellä
Koronavirusta vastaan järjestetyissä massarokotuksissa esihenkilöiden vastuulla oli rokotusten organisointi ja toteuttaminen. Rokotusten järjestelyissä tapahtui jatkuvasti myös paljon muutoksia. Muutosten suuri määrä, muutosten jatkuva luonne, muutosten epälineaarisuus ja vähäinen ennakoitavuus, muutosten toisinaan nopea tahti, korkeat odotukset muutosten toteuttamisesta lyhyellä valmisteluajalla, liian suuri työmäärä työaikaan nähden, työn keskeytykset ja vähäinen tuki olivat kuormittavia tekijöitä, kuten tutkimuksestani ilmenee. Esihenkilötyö koettiin pandemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa erityisen kuormittavaksi. ”Mut tuol se tahti oli, et siin ei ollu mitään johdonmukaisuutta tai ennakoitavuutta, et niinku meil ois kolme palapeliä, mitkä aamuisin heitetään ilmaan, ja sitte silmät kiinni otetaan sieltä neljä palaa, koitetaan elää niitten kanssa…ja tehdään huomenna uusilla palapeleillä se sama homma…se oli johdonmukaisesti sekavaa. (Katkelma esihenkilön haastattelusta) Kollega on kullanarvoinen Voimavarana jatkuvien ja ennakoimattomienkin muutosten keskellä toimii erityisesti vertaistuki eli esihenkilöiden hyvät keskinäiset suhteet. Kollegan kuunteleminen ja ongelmien ratkominen tiimin kesken on työn voimavara. Kun työkaveri on lähellä, on matala kynnys purkaa myös turhautumisen ja harmituksen tunteita sekä jutella muustakin kuin työstä. Tällöin moninaiset ja haastavatkin muutostilanteet keventyvät eikä nopeatempoista työtä ja suurta vastuutakin vaativia päätöksiä tarvitse tehdä täysin yksin. Muutoskokemukset ovat kokijalle tosia Eletty kokemus on aina kokijalleen todellinen [1], ja siksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset työyhteisössä kannattaa ottaa vakavasti. Kokeminen ei ole objektiivisen datan rekisteröintiä, vaan elävää, jaettua vuorovaikutusta, joka tapahtuu yhteisessä kontekstissa ennakkokäsitysten ja todellisuuden välillä [2]. Kokemukset syntyvät yhteisöllisessä viitekehyksessä vuorovaikutuksessa sekä organisaatioon että muihin ihmisiin. Työyhteisön muutoskokemuksissa olennaisinta on, miten vuorovaikutus toimii transaktiotasolla eli työyhteisössä yksilökohtaisesti ja työyksikkötasolla [3]. Muutos on mahdollisuus resilienssin rakentamiseen Muutokset testaavat aina myös yksilöiden ja yhteisön resilienssiä. Resilienssillä laajasti tarkoitetaan dynaamisen systeemin kykyä sopeutua onnistuneesti häiriöihin, jotka uhkaavat sen toimintaa, elinkykyisyyttä tai kehitystä [4]. Resilienssi ei ole lähtökohtaisesti vain geneettistä, vaan persoonallisten piirteiden ja ympäristötekijöiden muodostama yhdistelmä [5]. Tutkimukseni perusteella esihenkilöiden keskinäinen onnistunut työskentely ja vertaistuki pohjautui sekä yksilöiden että yksikkötason hyvään resilienssiin. Esihenkilöiden korkea resilienssi ilmeni muutostilanteiden näkemisenä kehitysmahdollisuuksina sekä työkyvyn ylläpitona ja pystyvyytenä työntäyteisinä aikoina [6]. Vuorovaikutustaidot käyttöön Meillä kaikilla on olemassa resilienssiä, jota voimme rakentaa. Muutokset ovat mahdollisuuksia entistä parempaan työssä jaksamiseen, jos muutoskokemukset otetaan vakavasti. Organisaation pitkittyneissä muutostilanteissa esihenkilöitä ja työntekijöitä on syytä kuunnella. Huomiota tulee kiinnittää organisaation sisäisen vuorovaikutuksen rakentamiseen sekä kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin tukemiseen. Jatkotutkimuksissa olisi syytä tutkia tarkemmin, miten yksilöiden ja työyhteisön resilienssiä voidaan kasvattaa muutosjatkuvuuden keskellä. Kollega on kullanarvoinen, joten pidetään hänestä kiinni rakentamalla entistä resilientimpää työyhteisöä! Päivi Ojala Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu hallintotieteen ja johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan ”Esihenkilöiden muutoskokemukset ja resilienssi koronarokotusten aikana”. Tutkielman ohjaajina toimivat Virpi Tökkäri ja Ville Pietiläinen. Lähteet
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |