Yhä useammassa kahden huoltajan lapsiperheessä molemmat vanhemmat ovat työssä. Suurin osa vanhemmista alkaa yhdistää työtä ja perhe-elämää jo hyvin varhaisessa vaiheessa perheen perustamisen jälkeen. Tästä syystä, ja koska toimin työssäni kasvatusalan johtotehtävissä, halusin tutkia pro gradu -tutkielmassani työn ja perhe-elämän yhdistämistä perheellisten luokanopettajien keskuudessa. Aihe on mielestäni hyvin tärkeä perheellisten työntekijöiden jaksamisen ja elämän tasapainon kannalta.
Tutkimukseni tavoitteena oli tutkia luokanopettajien kokemuksia siitä, miten johtamisella voidaan tukea työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Aineiston keräämiseksi käytin puolistrukturoitua haastattelua. Haastateltavia oli viisi luokanopettajaa ja aineiston analysointiin käytin tulkitsevaa fenomenologista analyysia (IPA), jonka perusteet ovat Husslerin ja Heideggerin fenomenologisissa menetelmissä. Tutkimukseni mukaan parhaita keinoja tukea johtamisella työn ja perhe-elämän yhdistämistä ovat ymmärrys ja empatia, pystyvyyden ja hallinnan tunteen ylläpitäminen sekä arvostus työntekijää kohtaan. Ymmärrystä ja empatiaa Ymmärrys ja empatia esihenkilön taholta nousivat selkeästi tärkeimmäksi teemaksi. Tähän teemaan kietoutuivat muun muassa ymmärrys siitä tosiasiasta, että lapset sairastavat, minkä vuoksi työntekijä joutuu olemaan töistä poissa, ja myös siitä, ettei kaikilla perheillä ole turvaverkkoa apunaan tällaisissa tilanteissa. Haastatteluissa korostuivat myös ristiriitaiset tunteet työntekijöillä, kun perheen vuoksi täytyy jäädä pois töistä. Tähän suurimmaksi avuksi koettiin esihenkilön taholta ymmärrys ja empatia, sekä työntekijän persoonallisuuden huomiointi; se, että erityisen tunnollisille työntekijöille tällaiset tilanteet voivat olla ahdistavia ja haastavia käsitellä. Pystyvyyden ja hallinnan tunteen ylläpitämistä “Esimerkiksi kun sairastuimme koronaan, niin sitten piti olla pois töistä tai jäädä lapsia hoitamaan, niin minä sain pelkästään niinku tukea ja esimies niinku tsemppaa ja jotenkin kysyy, että miten me voidaan ja tuota on ollu vaan silleen niinku ajatellu meidän hyvinvointia, siinä siis niinku sanallistanut sen. Se on ollu minulle hirveän tärkeää koska minulle se on ollu hirveän vaikeaa se töistä pois oleminen.” Pystyvyyden ja hallinnan tunteen ylläpitäminen johtamisen keinoin oli tutkimuksen mukaan työntekijöille tärkeää ja sitä esihenkilö voi toteuttaa muun muassa tsemppaamalla vaikeissa perhetilanteissa ja kannustamalla tiimityöhön sekä työmäärän jakamiseen tiimissä. Näillä keinoilla oli tutkimuksen mukaan suoria vaikutuksia jaksamiseen niin kotona kuin työssä. Helpot käytänteet koettiin tukena pystyvyyden ja hallinnan tunteen ylläpitämiseen, koska esimerkiksi lasten sairastuessa tilanne tulee nopeasti ja siinä helpot käytänteet tukevat tilanteen hallinnassa pitämistä. Myös joustavuus esimerkiksi työajassa tukee hallinnan tunnetta, kun on enemmän aikaa ja vähemmän työtä. Arvostus näkyy ja vaikuttaa Esihenkilön arvostus työntekijää kohtaan näkyy hyvin pitkälti kaikessa esihenkilön toiminnassa. Avoin kommunikaatio on avainasemassa siinä, miten esihenkilö voi osoittaa arvostustaan, mutta myös esihenkilön ymmärrys ja joustavuus erilaisissa perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen tilanteissa kertovat arvostuksesta työntekijää kohtaan. Esihenkilön asenne näkyy siis todella monessa käytännön asiassa ja se kertoo suurimmaksi osaksi työntekijälle siitä, arvostaako esihenkilö häntä vai ei. Lopuksi Tutkimukseni mukaan sillä, että johtamisella tuetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, on positiivista vaikutusta työntekijän työssä jaksamiseen, työmotivaatioon ja elämän tasapainoon. Vaikka tämä tutkimukseni kohdistui perheisiin, joissa on huollettavia lapsia samassa taloudessa, on hyvä huomioida, että monella työntekijällä on myös muita perhevelvoitteita, jotka voivat vaatia yhteensovittamista. Piia Kilpeläinen-Tuoma Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan Fenomenologinen tutkimus työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tukemisesta johtamisen keinoin Kirjallisuutta: Maszura, L.& Novliadi, F. (2020) The Influence of Perceived Organizational Support on Work-Life Balance. Smith, J., Flowers, P., & Larkin, M. (2009). Interpretative Phenomenological Analysis. Sorsa, T. & Rotkirch, A. (2020). Työ ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheissä. Perhebarometri 2020. Väestöntutkimuslaitos. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |