Airiston Helmen tapaus sai alkunsa syyskuisena aamuna vuonna 2018. 400 viranomaisen suorittaessa kotietsintää Turun saaristossa sijaitsevan suomalaisyrityksen kiinteistöille sai tapaus mediassa ”Hollywood -tason ”suuroperaation” leiman”. Ennen kuin viralliset tiedotteet tapauksesta julkaistiin, tähdittivät uutisotsikoita jo kommandopipoiset poliisit konepistooleineen sekä Venäjän sotilastukikohta Turun saaristossa. Pro Gradu -tutkielmassani tutkin median geopoliittista vallankäyttöä Airiston Helmen uutisoinnin yhteydessä. Geopoliittinen vallankäyttö keskittyy retoriikan ja diskurssien ympärille. Valitsin tutkimukseni aineistoksi kolmen suomalaisen uutismedian artikkelit Airiston Helmen rikostutkinnasta syksyltä 2018. Media vaikuttaa lukijoiden mielipiteisiin
Airiston Helmen tapauksessa media rakentaa vaihtoehtoista narratiivia poliisin esittelemälle talousrikostutkinnalle. Jatkuvien ”emme kommentoi” -lausuntojen siivittämä käy aineistosta hyvin nopeasti selväksi mitä media haluaa lukijoiden tapauksesta ajattelevan. Vaihtoehtoa talousrikostutkinnalle ei esitetä faktana, vaan lukijoiden mielipiteisiin onnistutaan vaikuttamaan kylvämällä edes pieni epäilyksen siemen, ”mitä jos kuitenkin?” Median valta korostuu, kun uutisoinnin aiheena ovat ulkomaanaiheet tai esimerkiksi lukijalle muuten vieras aihe kuten turvallisuuspolitiikka. Mitä kauempana käsiteltävä aihe lukijasta on, niin maantieteellisesti kuin yhteiskunnallisesti, sitä helpommin uutisointi pystyy altistamaan lukijan tietylle representaatiolle (Ò Tuathail 2002, 607). Median valta välittyy diskursseissa Airiston Helmen tapauksen uutisoinnissa nousee esiin toistuvia teemoja, jotka muodostavat toinen toisensa kanssa kilpailevia diskursseja. Uutisoinnin yhteydessä nousevat esiin talousrikosdiskurssi, voimannäyttödiskurssi, hybridivaikuttamisdiskurssi, Idän ja Lännen välissä -diskurssi sekä lakimuutosdiskurssi. Kukin diskurssi kerää allensa toistuvia teemoja, joiden avulla media rakentaa narratiivia, että Airiston Helmi ei ehkä olekaan vain talousrikostutkinta. Talousrikosdiskurssi myötäilee tutkintaa johtavan keskusrikospoliisin kantaa. Se esiintyy aineistossa useimmiten, mutta sen merkitystä myöskin vähätellään eniten. Talousrikosdiskurssi näyttäytyy aineistossa pakollisena osiona, jonka media esittää lukijalle hyvin yksitoikkoisena. Voimannäyttödiskurssi korostaa Suomen suvereniteettia ja valtaa sen sisäpoliittisissa asioissa. Voimannäyttödiskurssin lähtökohta on, että Airiston Helmen mittava poliisioperaatio oli osaltaan näyttö Venäjälle, että Suomi on hereillä turvallisuuspolitiikassa. Hybridivaikuttamisdiskurssiin liittyvissä artikkeleissa korostetaan Airiston Helmen Venäjäyhteyksiä, tonttikauppoja, kiinteistöjen sotilaallisia tarkoituksia palvelevaa varustelua kuin myös niiden sijaintia keskeisten meriväylien ja huoltovarmuuden kannalta strategisten kohteiden läheisyydessä. Hybridivaikuttamisdiskurssin ydin on saada lukija epäilemään, että Airiston Helmen taustalla ovat talousrikosten lisäksi paljon vakavammat sotilaallisen varautumisen tarkoitusperät. Idän ja Lännen välissä -diskurssi nostaa Airiston Helmen merkityksen kansalliselta kansainväliselle tasolle. Tähän diskurssiin liittyvät vahvasti Airiston Helmen tapahtumien rinnastaminen esimerkiksi Krimin niemimaan tapahtumiin vuonna 2014 ja Venäjän turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin Itämerellä. Lakimuutosdiskurssi ehdollistaa yleisön näkemyksen pariin, että Airiston Helmen tapauksen taustalla on Suomen viranomaisten ja lainsäätäjien kollektiivinen epäonnistuminen estää Venäjän tontti- ja kiinteistökaupat Suomessa strategisten ja huoltovarmuudelle tärkeiden kohteiden lähettyvillä. Median rooli uutisaiheiden merkityksellistämisessä Tutkielman keskeiset tulokset osoittavat, että Airiston Helmen tapauksesta uutisoinnin yhteydessä korostuu median rooli geopoliittisena vallankäyttäjänä. Esitellyt diskurssit ovat talousrikosdiskurssia lukuun ottamatta aineistossa yksinomaan median muokkaamia ja ylläpitämiä. Vaikka aihe itsessään ei lähtökohtaisesti ole geopoliittisesti latautunut, se kuitenkin aineistossa näyttäytyy sellaisena. Tutkielman perusteella voidaan esittää johtopäätös, että median rooli vallankäyttäjänä, erityisesti turvallisuuspoliittisia elementtejä mahdollisesti omaavista aiheista, on merkittävämpi kuin yleisesti on annettu ymmärtää. Tämä on erityisesti huomattavissa Venäjään liittyvistä aiheista uutisoitaessa. Vielä useampi kymmentä vuotta suomettumisen aikakauden jälkeenkin media näyttää tasapainottelevan Idän ja Lännen välillä. Kysymys kuuluukin: milloin seuraava Airiston Helmi nousee pinnalle, ja miten media silloin reagoi? Vertti Mäensivu Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu kansainvälisten suhteiden pro gradu -tutkielmaan Tapaus Airiston Helmi – Median rooli geopoliittisena toimijana. Geopoliittinen analyysi Airiston Helmi uutisoinnista suomalaisessa mediassa. Lähde: Ó Tuathail, Gearóid (2002) Theorizing practical geopolitical reasoning: The case of the united states' response to the war in Bosnia. Political Geography, 21, 601–628. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |