”Nuorisojoukko rähinöi, asemilla nuorten välisiä tappeluita, osa nuorten kohtaamisista yltynyt joukkotappeluiksi”. Koronakriisin aikana media pursuilu huolta nuorten joukkotappeluista ja väkivaltaisuuksista. Nuoret ja väkivalta Nuoruutta pidetään rikosaktiivisena elämänvaiheena ja nuoruudessa alttius syyllistyä omaisuus- sekä pahoinpitelyrikollisuuteen on tilastollisesti muita ikäryhmiä suurempi [1]. Vuoden 2015 jälkeen erityisesti alle 15-vuotiaiden rikosepäilyt ovat kasvaneet merkittävästi ja etenkin alaikäisten väkivaltarikollisuus on noussut kaikissa alle 18-vuotiaiden ikäryhmissä. Alaikäisten tekemät rikokset kohdistuvat pääasiassa toisiin alaikäisiin [2]. Murrosikäisillä väkivaltainen käyttäytyminen, aggressio ja riskinotto ovat tavallista ja nuorten väkivallanteot tapahtuvat usein impulsiivisesti, ilman ennakkosuunnitelmaa [3]. Korona-ajan yhtenä ominaispiirteenä oli nuorten väkivaltarikoksissa alaikäisten tekemät henkirikokset tai niiden yritykset. Näiden määrä kasvoi vuosien 2020–2021 poikkeuksellisen korkealle [2]. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin nuorten joukkotappeluihin liitettyjä diskursseja, sitä millaisia merkityksiä nuorten joukkotappeluille annettiin ja millaisia mielikuvia niihin osallistuneista nuorista rakennettiin Helsingin Sanomien ja Yle.fi-uutissivuston kirjoituksissa 1.4.20-30.9.22 välisellä ajalla. Joukkotappelut kertoivat hyvinvoinnin notkahduksesta Koronapandemia vaikutti suuresti nuorten arkeen ja elämään. Arjen struktuurit muuttuivat, harrastukset loppuivat, etäkoulu pakotti nuoret koteihin ja nuorisotilat suljettiin. Nuorten elämää rajoitettiin useilla tavoilla ja kontaktit kodin ulkopuolisiin aikuisiin väheni. Ahdistus ja masennus lisääntyi samalla, kun palvelut sulkivat ovensa ja turvallisten aikuisten läsnäolo arjessa heikentyi. Vuosien 2020–2022 välisenä aikana tapahtui useita nuorten välisiä joukkotappeluita. Tutkielmani tuloksista ilmeni, että joukkotappelut kuvastivat nuorten hyvinvoinnin heikentymistä, vastuuttomuutta sekä muutoksia nuorten arjessa. Rajoitusten suljettua nuorten vapaa-ajanviettopaikat, nuoret suuntasivat kauppakeskuksiin ja joukkoliikenneasemille, joissa tunteet kuumenivat ja tilanteet kärjistyivät. Aineistosta nousi esille, että sosiaalisella medialla oli myös oma roolinsa joukkotappeluiden synnyssä, sillä usein fyysiseksi tappeluksi päätynyt tilanne oli saanut alkunsa sosiaalisessa mediassa olleesta riidasta. Nuorten hyvinvoinnin heikentyminen koronakriisin aikana sai aikaan huolta viranomaisissa. Vastuuta nuorista ja heidän käytöksestään asetettiin eri viranomaistahojen lisäksi vanhemmille sekä nuorille itselleen. Joukkotappeluihin liitettiin myös huoli nuorisojengien synnystä sekä teräaseiden käytöstä. Nuorten väkivaltakäyttäytymiseen puuttumisessa ja joukkotappeluiden estämisessä ennaltaehkäisyn merkitys nähtiin erityisen tärkeänä. Joukkotappeluihin osallistuneita nuoria yhdisti näyttämisen halu muille nuorille, oman statuksen nostaminen sekä kunniasta kiinnipitäminen. Ennakointia, yhteistyötä ja uusia työskentelytapoja Nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet eivät ole yksinkertaisia ja niiden ratkomiseen vaaditaan monien toimijoiden voimia ja vastuunottoa. Tutkielmassani nuorten joukkotappelut kuvastivat osin nuoruuden ajanjaksoa, aikaa, jolloin tunteet kuumenevat ja omia rajoja haetaan mutta ne myös kuvastivat poikkeusaikaa, jossa olemme eläneet koronapandemian vuoksi. Ne kertoivat yhteiskunnan tilasta, eriarvoisuudesta, syrjäytymisestä, muuttuneesta arjesta sekä joidenkin nuorten hyvinvoinnin notkahduksesta. Myös sosiaalisen median merkitys nuorten elämässä näkyi aineistossa joukkotappeluiden synnyn mahdollistajana. Sosiaalisella medialla on nuorten elämässä kaiken kaikkiaan iso rooli ja se on nuorille paikka, jonka pääosassa on ajanvietto, sosiaalinen vuorovaikutus ja viihde. Siellä pätevät samat kaverisuhteiden perustekijät kuin kasvotusten tapahtuvassa vuorovaikutuksessa [4]. Sosiaalityön näkökulmasta tutkielmani avaa poikkeuksellisen ajanjakson aikana kärjistyneiden nuorten joukkotappeluiden taustoja ja haastaa sosiaalityötä pohtimaan uusia toimintamalleja rikosoireilevien nuorten ja heidän perheiden kanssa työskentelyyn. Etenkin sosiaalisen median hyödyntäminen entistä enemmän, nuorten kanssa tehtävässä sosiaalityössä, olisi paikallaan. Anna Asikainen Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan ”Satojen nuorten kokoontumisia ja öisiä joukkotappeluja” - Diskurssianalyysi nuorten joukkotappeluita koskevista kirjoituksista mediassa. Tutkielman ohjaajana toimi Harri Jokiranta. Lähteet:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |