asten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa ennaltaehkäisevä työ on nostettu suureen rooliin kouluterveyskyselyjen, mutta myös koronapandemian vaikutuksia sosiaalityöhön ja oppilaisiin koskevan tutkimuksen perusteella. Koulussa ennaltaehkäisevää työtä tekee mm. koulukuraattori. (Kts. Harrikari ym. 2021 ja Halme 2018.) Koulukuraattori työskentelee koulun sosiaalityön asiantuntijana, työ perustuu sosiaalityön tietoihin, taitoihin ja arvoihin. Koulun sosiaalityön tärkein tehtävä on ennaltaehkäisevä työ koko kouluyhteisössä. Se on yhteisöllistä työtä koko koulun asioissa, mutta myös yksilöllistä, oppilaalle vapaaehtoista palvelua. Kirjoitukseni perustuu pro gradu -tutkielmaani, jossa tavoitteena oli selvittää, miten koulun sosiaalityön asiantuntijuus ilmenee oppilashuoltotyössä ja miten sitä on aiemmin tutkittu. Olen itse koulukuraattori ja olen usein törmännyt siihen, että koulukuraattorin työ tunnetaan huonosti erityisesti sosiaalityön asiantuntijuuden näkökulmasta. Toisaalta koulukuraattorin työtä myös arvostetaan paljon. Työ on kiehtovaa ja vaativaa kokonaisvaltaista sosiaalityötä, jossa monialaisuus ja moniammatillisuus korostuvat. Koulun sosiaalityön tehtävä Koulun sosiaalityö on sekä yhteisöllistä, että yksilöllistä työtä, jota määrittää oppilashuoltolaki ja lastensuojelulaki. (Oppilashuoltolaki 1287/2013; Lastensuojelulaki 417/2007, 9§.) Talentia on jaotellut sosiaalityö eettiset periaatteet, jotka ovat myös koulukuraattorin työn perusta:
Sekä lainsäädäntö, että sosiaalityön periaatteet nostavat monialaisen työn merkityksen korkealle, jotta kokonaisvaltainen työ on mahdollista. Monimuotoinen ja muuttuva kuraattorin työ Monialaisuus tekee koulukuraattorin työstä haastavan ja innostavan. Kokonaisvaltainen työskentely sekä koulukuraattorin palvelujen vapaaehtoisuus antavat koulukuraattorin työlle hyvän pohjan ennaltaehkäisevään työhön. Koulukuraattori työskentelee oman ammattikuntansa ainoana edustajana koulussa. Työ on hyvin intensiivistä ja koulu on ympäristönä nopea: asioita tapahtuu paljon ja oppilaita on paljon, myös tuen tarvetta on paljon. Koulukuraattori kohtaa usein olettamuksia ja odotuksia työskentelystään, jolloin oma sosiaalityön asiantuntijuus ja oppilashuoltolain tuntemus on tärkeässä roolissa. Arviointia koulukuraattorin palvelujen tarpeesta ja luonteesta on tehtävä päivittäin. Koulukuraattoriin ottavat yhteyttä oppilaat itse, vanhemmat, opettajat ja oppilaiden muut yhteistyökumppanit. (Kts. esim. Gåstren-Salonen & Mehtiö 2017.) Usein koulukuraattori alkaa koota lapsen tai nuoren elämän toimijoita ensi kertaa yhteen ja rakentaa siten pohjaa lapsen tai nuoren tukemiseen kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltaisuuden mahdollistaa monialaisuus ja moniammatillinen työskentely yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen lähimpien ihmistiensä kanssa. Koulukuraattorin työtä kuvaavat hyvin Lähteisen ja kumppaneiden määrittelemät sosiaalityön osaamisen 10 osa-aluetta. Nämä ovat: yhteiskuntatieteellinen osaaminen, tutkimusosaaminen, eettinen osaaminen, vuorovaikutusosaaminen, työmenetelmäosaaminen, oikeudellinen osaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen, kehittämis- ja muutososaaminen, johtamisosaaminen ja rakenteellisen sosiaalityön osaaminen. (Kts. Lähteinen ym. 2017.) Koulukuraattorin työssä kaikki osa-alueet ovat käytössä, mutta painotus on erilainen erilaisissa koulukuraattorin työtehtävissä, kuten esimerkiksi yhteisöllisessä ja yksilöllisessä oppilashuollollisessa työssä. Sosiaalityössä ylipäätään osaaminen painottuu työtehtävän mukaan. Esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityössä painotus on vahvaa oikeudellisessa- ja palvelujärjestelmäosaamisessa, koulukuraattorin työssä taas painotus on vahvaa vuorovaikutusosaamisessa. Sosiaalityön asiantuntijuus on moniulotteinen, monimutkaisten asioiden summa, kuten sosiaalityön työkenttä kokonaisuudessaan Sosiaalityössä kaikki osaamisen alueet ovat koko ajan käytössä. Lopuksi Tutkielmani tuloksissa nähdään, että sosiaalityön asiantuntijuuden tutkimusta koulun sosiaalityön ja moniammatillisen oppilashuoltotyön kontekstissa on vähän, pois lukien eritasoiset opinnäytteet. Jotta koulun sosiaalityö tulisi tunnetuksi suhteessa ennaltaehkäisevän työn vaateeseen, olisi tärkeää saada lisää tutkimusta työn tekemisestä, sisällöistä ja menetelmistä. Koulun sosiaalityön asiantuntijuus on yhtäältä, toki koulustakin riippuen, hyvin arvostettua ja sen työkenttä ymmärretään. Toisaalta joskus koulun sosiaalityön asiantuntijuus ei ole tiedossa muilla tahoilla lainkaan. Tämä asetelma ei anna oppilaille yhdenvertaista mahdollisuutta oppilashuoltolain mukaisiin koulukuraattorin palveluihin. Tutkimuksella koulun sosiaalityön asiantuntijuus voisi kirkastua ja sitä voitaisiin hyödyntää paremmin. Tietoisuutta lisäämällä myös yhdenvertaisuus oppilaiden oikeudesta koulukuraattorin palveluihin paranisi. Riikka Planting Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan Sosiaalityön asiantuntijuus oppilashuoltotyössä – kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Lapin yliopisto, 2022. Työn ohjaajana toimi Mari Kivistö. Lähteet Gråsten-Salonen, Hanna & Mervi Mehtiö 2017: ”Koulun sosiaalityö”. Teoksessa Kananoja, Aulikki, Martti Lähteinen & Pirjo Marjamäki (toim.) Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma, 286–300. Halme, Nina & Hedman, Lilli & Ikonen, Riikka & Rajala, Rika 2018: Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Työpaperi 15/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Harrikari, Timo & Romakkaniemi, Marjo & Fiorentino, Vera & Saraniemi, Sanna & Tiitinen, Laura & Leppiaho, Tuomas 2021: Sosiaaliala ja koronaviruspandemia. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 46. Lähteinen, Sanna; Raitakari, Suvi; Hänninen, Kaija; Kaittila, Anniina; Kekoni, Taru; Krok, Suvi; Skaffari, Pia 2017: Sosiaalityön koulutuksen tuottama osaaminen. Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston Sosnet julkaisuja 7. kuva: Pixapay
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |