Köyhyys on sitä kokevalle ihmiselle muutakin kuin käytettävissä oleva rahasumma tai kuluttamista rajoittava tekijä. Ylisukupolvistunut köyhyys rakentaa ihmisen arkea ja olemassaoloa, vaikuttaa hänen kokemukseensa omasta itsestään sekä siihen, miten hän kokee itsensä suhteessa ympäristöön. Köyhyys lukujen takana Köyhyyttä lähestytään usein tilastojen ja lukujen avulla. Ne kertovat meille, missä kulkee euromääräinen raja köyhän ja keskituloisen välillä. Luvut kertovat myös, kuinka suuri joukko kansasta tuon rajan alapuolelle asettuu. Määrälliset tilastot eivät kuitenkaan kerro, millaisia ihmisiä niiden takana on, mitä he tekevät ja mitä ajattelevat. Millaista on elää köyhänä tämän päivän Suomessa? Entä miten kokee köyhyyden sellainen ihminen, jolle vähävaraisuus on ollut todellisuutta syntymästä asti? Köyhyyden ylisukupolvistuminen Pro gradu -tutkielmani käsitteli sellaisten ihmisten arkista elämää ja kokemuksia, joille köyhyys oli siirtynyt jo edellisiltä sukupolvilta. Suomessa köyhyyden ylisukupolvistuminen on monitahoinen ongelma. Köyhyyteen liittyy usein myös muuta huono-osaisuutta, kuten työttömyyttä, alhaiseksi jäänyt koulutustaso tai mielenterveyden ongelmia. Lapsuudenperheessä koetun köyhyyden ja huono-osaisuuden on todettu olevan yhteydessä siihen, millaiseksi perheessä kasvaneiden lasten hyvinvointi ja taloudellinen toimeentulo muodostuvat. [1,2] Köyhyyden perintö voi olla raskas taakka, jota lapsi kantaa mukanaan koko elämänsä. Lapsuudessa koettu taloudellinen turvattomuus ja heikot kasvuolosuhteet voivat vaikuttaa siihen, millaisia valintoja itsenäistyvä nuori tekee ja miten hän suunnittelee tulevaisuuttaan. Kotoa saatu malli ja arvostus tai arvostuksen puute esimerkiksi kouluttautumista ja työntekoa kohtaan voi ohjata nuoren tekemiä ratkaisuja. [3] Köyhyyteen liittyvät arvottomuuden tunteet ja pettymykset saattavat myös heikentää nuoren itseluottamusta ja uskoa omaan pärjäämiseen [4]. Pitkään jatkunut köyhyys synnyttää helposti toivottomuutta ja voi jopa sulautua osaksi identiteettiä. Kun lähtökohdat ovat aina olleet muita huonommat, voi tuntua turhalta edes yrittää ponnistaa niistä ylöspäin. Köyhyyden kokemuksia Köyhyys aiheuttaa monille toiseuden ja häpeän tunteita. Vähävarainen voi kokea ulkopuolisuutta ja erilaisuutta verratessaan tulotasoaan ja kuluttamisen mahdollisuuksiaan muihin. Erityisen kipeästi vähävaraisuus koskettaa lapsia ja nuoria silloin, kun se jättää heidät ystäväpiirin tekemisten ja harrastusten ulkopuolelle [5]. Toiseutta ja häpeää aiheuttaa myös tapa, jolla muu yhteiskunta kohtaa köyhän. Epäasiallista, eriarvoistavaa ja vihamielistä kohtelua kokee moni vähävarainen esimerkiksi seuratessaan köyhyydestä käytävää keskustelua sosiaalisessa tai julkisessa mediassa. Myös viranomaisten kanssa asioidessa kohtelu voi olla asiatonta, syyllistävää ja jopa nöyryyttävää. Yhteiskunta on rakentunut heitä varten, joilla on keskimääräiset tai hyvät mahdollisuudet kuluttaa rahaa erilaisiin palveluihin ja hankintoihin. Köyhä sopeuttaa elämänsä ja tarpeensa tulotasonsa mukaan, mikä usein tarkoittaa tinkimistä ja sinnittelyä. Se tarkoittaa luopumista kaikesta sellaisesta, mikä ei ole elämisen ja hengissä pysymisen kannalta aivan välttämätöntä. Kun kaikki ylimääräinen kuluttaminen on karsittu pois, on jäljelle jäävistä välttämättömyyksistäkin selvittävä mahdollisimman pienillä kuluilla. Silloin on säästettävä myös esimerkiksi ruoasta ja lääkkeistä. Köyhyyteen kietoutuu hyvin usein sairaus. Pienituloiset ovat sairaampia kuin ylempiin tuloluokkiin kuuluvat. Silti he käyttävät hoidontarpeeseensa suhteutettuna vähemmän terveyspalveluja kuin suurituloiset. [6] Köyhyys voi sairastuttaa ja sairaus köyhdyttää. Rahattomuuden aiheuttama stressi ja ahdistus voivat edesauttaa esimerkiksi mielenterveyden ongelmien kärjistymistä. Toisaalta taas terveydestä huolehtiminen ja sairauden hoito kärsivät, kun ei ole varaa lääkkeisiin, lääkärikäynteihin tai terveelliseen ravintoon. Erityisen huolestuttavina voidaan pitää tutkielmassani esiin nousseita tilanteita, joissa köyhyyttä kokeneen sairaus jäi tutkimatta, tunnistamatta tai sitä ei huomioitu taloudellista tukea haettaessa. Köyhyyden kokemuksesta avautui tutkielmassani toisenlaisiakin näkökulmia. Haasteista ja ongelmista huolimatta elämään saattoi kuulua myös iloa, tyytyväisyyttä ja uskoa tulevaan. Usein positiivinen asenne elämää kohtaan oli opittu jo lapsuuden kodista. Esimerkiksi ihmissuhteiden arvostaminen, muiden ihmisten auttaminen ja omien arvojen mukainen elämä nousivat tärkeysjärjestyksessä taloudellisen toimeentulon edelle. Vähäinen kuluttaminen ja sen myötä ekologinen ja luontoa säästävä elämäntapa antoivat aihetta olla ylpeä ja tuntea jopa olevansa esimerkillinen kansalainen. Köyhyys tutkimuskohteena Omakohtaisten köyhyyskokemusten tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa käytännön sosiaalityöhön. Niiden avulla tavoitetaan köyhyydessä elävien todellisuus, lisätään ymmärrystä köyhyyden vaikutuksista arkipäivän elämään ja löydetään keinoja köyhyyden torjumiseksi. Erityisesti ylisukupolvistuneen köyhyyden tutkimus laajentaa käsityksiä siitä, millaiset elämänkulut ja valinnat ovat lapsuudessa köyhyyttä kokeneille mahdollisia ja millaisella yhteiskunnallisella päätöksenteolla niihin tulee puuttua. Kiinnittämällä huomiota perheiden olosuhteisiin ja panostamalla lasten ja lapsiperheiden palveluihin voidaan katkaista ylisukupolvistuneita ketjuja ja taata tasa-arvoiset mahdollisuuden tulla toimeen yhteiskunnassa lähtökohdista riippumatta. Sukupolvirajat ylittävän köyhyyden ja huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi olisi myös tarpeen tutkia yksilöiden selviytymiskeinoja sekä tunnistaa niitä vahvuuksia ja voimavaroja, joiden avulla toiset selviytyvät haastavassa elämäntilanteessa paremmin kuin toiset. Marja Juuri-Oja Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro-gradu-tutkielmaan ”Köyhiksi syntyneet. Köyhyyden merkityksiä ylisukupolvistunutta köyhyyttä kokeneilla.” Tutkielman ohjaajana toimi Liisa Hokkanen. Lähteet:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |