Työnhakijalla voi olla vaikka minkälaista huippuosaamista, mutta työnantajaa kiinnostaa, miten osaamista pystytään soveltamaan käytäntöön. Haetaan hyvää tyyppiä
Joskus osaamisen vain tunnistaa ja henkilövalinta voi perustua intuitioon. Onnistunut rekrytointi voi olla seurausta hyvästä tuurista, mutta vaatii useimmiten strategista suunnittelua, organisaation osaamisen ja tarpeiden tuntemista, tehtäväkohtaista tietämystä, lainopillista ja henkilöstöhallintoon liittyvää osaamista ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia [1]. Organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden osaamisista koostuu ainutlaatuinen yhdistelmä kyvykkyyttä, joka auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa tulos on suoraan yhteydessä työntekijöiden taitoihin ja asenteisiin, joten rekrytoinnit ovat varsin strategisia prosesseja [2]. Rekrytointi ei ole vain uuden osaamisen hankkimista, vaan se vaikuttaa laajasti koko työyhteisöön ja työn kehittämiseen. Sellainen hyvä tekijä, joka täydentää sopivasti työyhteisöä Rekrytoinnissa aina kyse myös yksilön soveltuvuudesta toimintaympäristöön. Hyväkään tyyppi ei pärjää, jos hänen ja sidosryhmien odotukset ja tarpeet eivät kohtaa. Koulutuksella hankittu kelpoisuus eli ammattialakohtaiset osaamiset ovat edellytys viran saamiselle. Yleisiä työelämäosaamisia painotetaan yhä enemmän ja erityisesti vuorovaikutustaidot kasvattavat merkitystään. Monessa työssä vuorovaikutukseen pääseminen on edellytys muiden taitojen käyttämiselle. Työntekijällä voi olla vaikka minkälaista huippuosaamista, mutta työnantajan näkökulmasta se menee hukkaan, jos sitä ei pääse tai pysty soveltamaan käytännön tilanteissa. Tää ei oo niinku mun juttu Yhteiskunnallisten normien merkitys vähenee ja ihmiset tekevät valintoja yhä enemmän omista subjektiivisista tarpeistaan käsin [3]. Elämäntavassa ja katsomuksissa tehdään yksilöllisiä ratkaisuja eikä työtäkään tehdä pelkästään toimeentulon vuoksi. Työelämältä halutaan vapautta, merkityksellisyyttä ja mahdollisuuksia kehittää omaa itseään ja omaa osaamistaan. Sitoutuminen työnantajaan vähenee myös siksi, että työelämä on muuttunut pirstaleiseksi ja lineaariset, saman työnantajan palveluksessa tehdyt työurat ovat yhä harvinaisempia. Työn merkityksellisyys on tärkeä motivaatiotekijä, mutta työssä ei voi keskittyä vain itselle merkityksellisiin tehtäviin. Rekrytointitilanteessa on tärkeä varmistaa, että työnantajan ja -tekijän arvot ja odotukset kohtaavat, jotta työntekijä pystyy sitoutumaan organisaation strategiaan ja suuntaamaan resurssinsa tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Lopuksi vinkki työnhakijoille: satsatkaa hakemustekstin kirjoittamiseen! Mielikuvat, odotukset ja intuitio lähtevät rakentumaan ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien. Työnantajat lukevat hakemuksianne suurella mielenkiinnolla ja tekevät ensimmäiset valintansa niiden perusteella. Hyvä teksti on ytimekäs ja informatiivinen, liian pitkä ja rönsyilevä kääntyy nopeasti itseään vastaan. Taru Pisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Seurakuntapastoreiden rekrytointiprosessi osana osaamisen johtamista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa”. Tutkielman ohjaajana toimi Marjo Suhonen. Lähteet 1. Viitala, R. (2021). Henkilöstöjohtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. (1. painos). Edita Publishing Oy. 2. Baluch, A. M. & Ridder, H. (2021). Mapping the Research Landscape of Strategic Human Resource Management in Nonprofit Organizations: A Systematic Review and Avenues for Future Research. Nonprofit and voluntary sector quarterly, 50(3), 598-625. doi:10.1177/0899764020939653 3. Salomäki, H. (2022). Suomalaisten ikä- ja sukupuolierot uskonnollisuudessa 2000-luvulla. Teoksessa Salminen, V.-M. & Huttunen, N. (toim.) Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Suomen ev.-lut. kirkon tutkimusjulkaisuja 137. 228–257. Kirkon tutkimus ja koulutus. https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4292/viewmode=previewview Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |