Kuntaidentiteetti on noussut kuntien viestinnän ja markkinoinnin ytimeen eikä suotta. Vahva alueellinen identiteetti on ainutlaatuinen ja vaikeasti jäljiteltävä vetovoimatekijä ja näin ollen etu kuntien ja alueiden välisessä kilpailussa. Kuntaidentiteetin hyödyntäminen elinvoiman kehittämistyössä ei kuitenkaan ole helppoa, sillä yhteistä identiteettiä on vaikea sanoittaa. Ratkaisun avaimet löytyvät kuntalaisten osallistamisesta identiteettityöhön. Loistava alusta osallistamiselle on sosiaalinen media, jonka käyttö on vakiintunut osaksi kuntien viestintää.
Kuntaidentiteetti puolustaa monin tavoin paikkaansa kuntien elinvoiman kehittämisen ytimessä. Kuntien ja alueiden välinen kisa asukkaista, opiskelijoista, yrityksistä, työpaikoista ja investoinneista sekä matkailijoista on kiivasta, ja tässä kisassa ainutlaatuinen, vahva ja erottuva kuntaidentiteetti on muiden pehmeiden vetovoimatekijöiden kuten yhteisöllisyyden ja ilmapiirin ohella kilpailuetu. Parhaimmillaan kuntaidentiteetti erottaa kunnan kilpailijoistaan tavalla, jota muiden on mahdotonta jäljitellä, ja houkuttelee ja juurruttaa asukkaita osaksi yhteisöä. Vahva identiteetti on kunnan kulttuurista pääomaa, jolla on myös markkina-arvoa. Toiseksi, samastuminen omaan asuinkuntaan motivoi kuntalaista osallistumaan ja toimimaan kuntansa hyväksi. Juuri kuntaan samastumisen kautta kuntalainen sitoutuu kuntaansa ja osallistumisesta tulee merkityksellistä. Vaikutus on kaksisuuntaista, sillä osallistuessaan aktiivisesti yhteiseen toimintaan vahvistuu myös kuntalaisten kuntaidentiteetti. Kuntaidentiteetin rakentaminen, kehittäminen ja vahvistaminen kytkeytyvät siis osaksi kunnissa tehtävää laajempaa pitovoiman, vetovoiman ja elinvoiman kehittämistä. Ratkaisevassa asemassa on ammattimaistunut, kuntien strategisen johtamisen ytimessä asemiaan vahvistanut viestintä. Se on työkalu, jolla kuntaidentiteettiä voi kunnissa rakentaa ja vaalia. Kuntien viestinnän yksi tärkeimmistä edellytyksistä kuntaidentiteettityössä on matalan kynnyksen vuorovaikutuksen kunnan ja kuntalaisten välillä mahdollistava informaatioteknologia, etenkin erilaiset sosiaalisen median alustat, jotka ovat vakiintuneet osaksi kuntien viestintää. Sosiaalisessa mediassa kuntien on helppoa osallistaa kuntalaisia kuntaidentiteettityöhön laajoin joukoin. Kuntaidentiteetin valjastaminen elinvoimatyöhön ei ole yksinkertainen tehtävä, sillä se edellyttää jatkuvassa liikkeessä olevien samastumisen prosessien vangitsemista ja kiteyttämistä. Kuntaidentiteettiin liittyykin sanoittamisen vaikeus. Siksi juuri kuntalaisten oma rooli kuntaidentiteettityössä nousee merkittäväksi. Kuntalaiset itse ovat avainasemassa kuntaidentiteetin kiteyttämisessä. He ovat aitoja ja omaäänisiä ja siksi myös uskottavia kotiseutuylpeyden sanansaattajia, jotka luovat itse sisältöjä sosiaalisen median kanaviin ja tulevat näin samalla rakentaneeksi yhteistä kuntaidentiteettiä sanoittamalla ja esittämällä sitä muille. Kunnat puolestaan tarjoavat kuntalaisten käyttöön sosiaalisen median alustoja ja toimivat näin liikkeelle sysäävänä voimana kutsuessaan kuntalaisia osallistumaan panoksellaan, oli kyse sitten kunnan brändityöstä tai vaikkapa pienestä, mukavasta some-kampanjasta, jossa kuulutetaan oman kunnan parhaita puolia. Näin toimiessaan kunnat ulkoistavat identiteettityötä kuntalaisille itselleen. Anna-Erika Heikkilä Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Meillähän on täällä oikeasti ihan mukava olla.” Kuntien viestintä kuntalaisten asuinkuntaansa samastumisen työkaluna. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |