Kuntalaisten osallisuuden edistäminen on yksi keskeisimmistä toimenpiteistä, jolla mahdollistetaan kuntalaisten hyvinvointi sekä menestyvä ja elinvoimainen kunta. Onko meillä kuitenkaan tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa kunnan tulevaisuuteen ja kunnan maankäytön suunnitteluun, jos kehittäminen perustuu kunnan kuntastrategioihin? Kuntastrategia ovat kunnan keskeinen toimintaa ohjaava asiakirja, jossa on määritelty kunnan pitkäaikavälin tavoitteet ja päämäärät (Kulha & Värttö, 2021, 66). Maankäytön suunnittelulla luodaan kuntiin elinvoimaa erityisesti kaavoituksen kautta, jossa yleis- ja asemakaavojen avulla mahdollisestaan alueiden rakentaminen eri toimintoihin. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani kuntastrategioita analysoimalla, miten kuntien maankäytön suunnittelua voidaan kehittää asukkaiden osallisuuden näkökulmasta, jotta kunnat olisivat jatkossa entistä elinvoimaisempia. Tutkielmani oli laadullinen tutkimus ja analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Lisäksi aineistoanalyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysin pohjalta teemoittelua sekä aineiston kuvaamiseen kvantifiointia. Tutkimuksen aineistona oli 43 kunnan kuntastrategiat. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös HYTE-kypsyysmallia sekä hallintotieteen ja maankäytön suunnittelun osallisuuteen liittyvää teoriaa. Osallistaminen vs osallistuminen Osallisuudella tarkoitetaan ihmisen henkilökohtaista kokemukseen perustuvaa tunnetta kuulumisesta yhteiskuntaan, omaan yhteisöön sekä mahdollisuuteen elää itselle sopivalla elämäntavalla. Osallisuuden kautta ihmisillä on myös mahdollisuus edistää ja myötävaikuttaa asioihin, jotka hän kokee itselleen tärkeiksi. (Piipponen & Kurikka 2018.) Osallisuus käsitteenä on monisyinen, monimerkityksellinen ja laaja-alainen. Perinteisesti osallistaminen viittaa julkisen sektorin toimesta syntyvään osallistumiseen. Osallistamisella on viitattu myös siihen, että kuntalaisia on kehotettu osallistumaan johonkin tiettyyn kunnan tai valtion osallisuushankkeeseen. (Koskiaho 2002, 37.) MAOS-kypsyysmalli arvioi kuntastrategioiden kehittyneisyyttä
Pro gradu -tutkielman keskeisenä tuloksena syntyi uusi maankäytön osallisuuden arviointia varten luotu kypsyysmalli, jota kutsutaan maankäytön suunnittelun osallisuuden kypsyysmalliksi eli MAOS-kypsyysmalliksi. Kypsyysmalliajattelua on aikaisemmin käytetty kuvaamaan hyvinvoinnin ja terveyden kypsyyttä kuntastrategioissa, mutta MAOS-kypsyysmallissa arviointi keskittyy maankäytön suunnitteluun. Kriteerit, joiden edistyneisyyttä eli kypsyystasoa arvioitiin, olivat osallisuus kuntastrategioiden valmistelussa, yhteistyö ja kumppanuudet kuntastrategioiden toteuttamissa, kuntastrategioiden orientoituminen ja johdonmukaisuus, osallisuuden huomioiminen kuntastrategioissa sekä maankäytön osallisuus kuntastrategioiden sisällöissä. Kuntastrategioiden kypsyystasojen kehittyneisyyttä arvioitiin neljän tason kautta, joita ovat alkava, kehittyvä, hyvä ja optimaalinen. Mitä MAOS-kypsyysmalli paljastaa kuntastrategioiden osallisuudesta? Heikoimmin aineistossa oli havaittavissa kuntastrategioiden valmisteluun liittyvä osallisuus. Suurimmassa osassa kuntia, strategian laadintaprosessia ei ollut kuvattu kuntastrategioihin laisinkaan ja ainoastaan muutamassa osallistuminen strategian laadintaan oli kuvattu hyvin ja vastasi optimaalista MAOS-kypsyystasoa. Yhteistyön ja kumppanuuden kypsyystaso kuntastrategioiden toteuttamisessa oli sen sijaan MAOS-kypsyysmallin osalta paremmin tunnistettu osana kuntastrategioita. Parhaiten MAOS-kypsyysmallissa sijoittui kuntastrategioiden johdonmukaisuus sekä yleisen osallisuuden huomioiminen kuntastrategioissa. Yli puolet kuntastrategioista olivat optimaalisella tai hyvällä kehittymisen tasolla analyysin pohjalta. Jokainen kuntastrategia analysoitiin lisäksi olevan johdonmukaisuudessaan vähintään kehittyvällä kypsyystasolla. Kuntastrategioissa voidaan yleisesti ottaen sanoa, että laajemmassa merkityksessä osallisuus on tunnistettu hyvin. Kun tarkastelua kohdistetaan enemmän maankäytön suunnittelun osallisuuteen, on se tunnistettu kohtalaisen heikosti kuntastrategioissa, jos laisinkaan. Tulevaisuudessa elinvoimaa osallisuuteen panostamalla MAOS-kypsyysmallia hyödyntämällä havaitaan, että kuntastrategioiden valmistelussa ja toimeenpanossa on maankäyttöön liittyvät osallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat on huomioitu kohtalaisen heikosti. Kuntien johtamisessa tulee niin viranhaltijoiden, kuin poliittisten päättäjien tunnistaa aikaisempaa paremmin osallisuuteen ja maankäyttöön liittyviä tekijöitä, jotta kuntin voidaan suunnitella kuntalaisille viihtyisiä asuinympäristöä ja esimerkiksi puistoja. Tämä lisää myös kuntalaisten näkökulmasta kunnan ja alueen elinvoimaa. MAOS-kypsyysmallin hyödyntäminen tulevien kuntastrategioiden laadinnan varhaisessa vaiheessa voi edistää myös osallisuuden ja vuorovaikutuksen vahvempaa huomioimista kuntastrategioiden sisällössä. Kaisa Kinnunen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Kuntalaisten osallisuuden heijastimien kuntastrategioihin maankäytön suunnittelun näkökulmasta”. Tutkielman ohjaajana toimi Marjo Suhonen Lähteet Koskiaho, B. (2002), Onko osallisuus vahvaa demokratiaa? Maankäyttö- ja rakennuslain soveltamista. Teoksessa Bäcklund, P., Häkli, J. & Schulman, H. (toim.). Osalliset ja osaajat, kansalaiset kaupungin suunnittelussa. (s. 36–57). Tampere: Gaudeamus Kirja/ Oy Yliopistokustannus University Press Finland. Kulha, K. & Värttö, M. (2023). Kansalaiset tulevaisuuden muokkaajina. Teoksessa: Oksanen, M & Vogt, H. (toim.) Huomisen huomaava demokratia, pitkäjänteisen politiikan mahdollisuudet. Tampere: Vastapaino, Piipponen, S-L. & Kurikka, P. (2020). Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin - Miten osallistuminen vaikuttaa, miten kunta edistää osallisuutta. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |