Sosiaalityössä työntekijät kohtaavat monenlaisia tunteita osana työtään. Erityisesti lastensuojelussa, jossa tahdonvastaiset toimet ja työn rooli perheiden henkilökohtaiseen puuttuvana voivat nostaa monenlaisia voimakkaita tunteita, joutuvat sosiaalityöntekijät vastakkain niin asiakkaiden kuin myös omien tunteiden kanssa.
Lastensuojelu toimii areenoilla, joilla joudutaan kohtaamaan monenlaisia asiakkaiden elämään liittyviä haasteita, kuten erilaisia ongelmia sosiaalisella, emotionaalisella ja psyykkisellä tasolla. Työskentely näiden haasteiden parissa asettaa työntekijät tiiviiseen vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa ja kohtaamaan monenlaisia tunteita. Tämä haastaa niin työntekijöiden asiantuntijuutta kuin myös työssä jaksamista. Kokemuksellinen tunnetyö Tarkastelin laadullisessa pro gradu tutkielmassani lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia siitä, minkälaisia tunteita he tunnistavat ja kohtaavat osana asiakastyötä sekä sitä, kuinka he käsittelevät näitä tunteita. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimivat sosiaalityön asiantuntijuuden, tunnetaitojen ja työhyvinvoinnin käsitteet. Tarkastelussa oli yksittäisten sosiaalityöntekijöiden kokemukset heidän tavoistaan kohdata ja käsitellä tunteita. Aineistonkeruu tapahtui kirjoituspyynnöllä, johon sain kuusi vastausta. Tutkielmani sosiaalityöntekijät kokivat monenlaiset tunteet osana asiakastyötä luonnollisina, inhimillisenä osana vaativaa työtä lasten ja perheiden parissa. Tunteita koettiin laidasta laitaan ja usein monia vastakkaisia tunteita saman päivän aikana. Voimakkaiden negatiivisten tunteiden kohtaamisen kerrottiin väsyttävän ja työn tunnekuorman uuvuttavan. Positiivisten tunteiden kerrottiin tuo-van voimaa ja energiaa työhön. Huomattavaa tutkielmani aineistossa oli negatiivisten tunteiden runsaus työntekijöiden kirjoituksissa. Tunnekuorman kohtaaminen ja käsitteleminen Työssä kohdattavien voimakkaiden tunteiden säätelyyn työntekijät käyttivät etäisyyden ylläpitämistä ja ammattirooliin turvautumista. Etäisyyden ottaminen tunteisiin voi suojella työntekijää tunteiden kuormittavuudelta, mutta mahdollistaa myös asiantuntijuuden ylläpidon niissäkin tilanteissa, jotka ovat haastavia ja vaikeita. Tunteiden käsittelyn tärkeimmiksi keinoiksi työntekijät kokivat tunteiden jakamisen työkavereiden tai esimiehen kanssa sekä työnohjauksen. Tämä vahvisti aikaisempien tutkimusten tuloksia työkaverituen merkityksestä työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Omien tunteiden reflektointi tuli myös esille aineistosta, mikä on tärkeä itsesuojaava tekijä työhyvinvoinnille. Vaativan, tunnepitoisen työn melskeessä on tärkeää keskittyä työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Työssä, jossa tilanteet ovat usein vaativia ja asiat raskaita, työn hyvien puolien esiin tuominen ja positiivisen ylläpitäminen on todella tärkeää. Myös tunteiden jakamisen kulttuuriin työyhteisössä on hyvä kiinnittää huomiota. Kuinka työssä esiintyviin tunteisiin reagoidaan? Luodaanko tunteiden jakamiseen mahdollisuuksia vai latistetaanko niitä? Sosiaalisesti jaetut tunteet Tärkeää lastensuojelun työssäkin olisi pohtia sitä, kuinka nämä inhimillisinä ja luonnollisina nähdyt tunteet tulisivat sosiaalisiksi niin, että niitä voitaisiin jakaa paremmin työyhteisössä kuin myös asiakkaiden kanssa. Usein vuorovaikutuksessa nousevat vahvat tunteet kertovat tärkeää tietoa tilanteen vakavuudesta ja tärkeydestä. Tunnetaidoilla voisi olla suuri merkitys sille, kuinka saataisiin valjastettua työssä esiintyvät tunteet voimavaraksi sen sijaan, että ne kuormittaisivat työntekijöitä. Tämä vaatisi tunnetaitojen opettelua ja lisääntyvää tunteiden jakamista lastensuojelussa, sekä rohkeutta ja avoimuutta olla auki toisten edessä. Salli Hentilä Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan: ” Pienilläkin ilon tunteilla jaksaa jatkaa monta vaikeaa asiakaskohtaamista läpi”: Tutkimus sosiaalityöntekijöiden kokemista tunteista lastensuojelun asiakastyössä. Lapin yliopisto 2020. Lähteet Forsberg, H. 2001: ”Palaverin päätyttyä pihisimme vihasta.” Väkivalta, auttajat ja kirjoitetut tunteet. Janus 9 (1), 3–21. Kinman, G. & Grant, L. 2011: Exploring stress resilience in trainee social workers: The role of emotions and social competencies. British Journal of Social Work 41 (2), 261–275). Kostiainen, T. 2009: Osaamisen kehittämisen neljä tilaa. Osaamiskeskuksen interventio sosiaalityöhön. Väitöskirja. Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes print. Tampere. Mänttäri- van der Kuip, M. 2015: Work-realted well-being among Finnish frontline social workers in an age of austerity. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä. Rantonen, O. & Alexanderson, K. & Pentti, J. & Kjeldgärd, L. & Hämäläinen, J. & Mittendorfer-Rutz, E. & Kivimäki, M. & Vahtera, J. & Salo, P. (2017): Trends in work disability with mental diagnoses among social workers in Finland and Sweden in 2005– 2012. Epidemiology and Psychiatric Sciences 26 (6), 644–654. Tuominen, C. 2020: Tunteet ei kuulu työpaikalle. Otava. Helsinki Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |