Verkkohaastatteluna toteutetussa kyselytutkimuksessa selvitin media-alan työntekijöiden käsityksiä hyvästä johtamisviestinnästä. Fenomenografisen tutkimuksen mukaan media-alan työntekijät odottavat hyvän johtamisviestinnän koostuvan eettisestä johtajasta, monipuolisista viestinnän keinoista- ja tavoista sekä harkitusta viestinnän sisällöstä. Osa työntekijöistä käsittää johtamisviestinnän olevan hyvää ainoastaan silloin, kun se on myönteistä, hyväntuulista kiittävää tai kannustavaa, vaikka työnantajavelvoitteisiin kuuluu myös negatiivisten uutisten kertominen. Media-alalla on arvioitu, että johtajat ylenevät asemaansa journalistisen osaamisensa ansiosta, jolloin heidän johtajuustaitonsa ovat alikehittyneitä. Tämä näkyy muuan muassa siten, etteivät johtajat mielellään kuuntele palautetta omasta johtamistyöstään. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin, millaisen johtamisviestinnän media-alan työntekijät käsittävät hyvänä johtamisviestintänä. Tutkimukseen haastattelin verkkolomakkeella 11 media-alan työntekijää. Vastaajista enemmistö oli naisia. Naiset kokevat media-alalla enemmän turvattomuutta Toimittajat ilman rajoja-järjestön julkaiseman maailmanlaajuisen lehdistönvapausindeksin mukaan lehdistön ilmaisuvapaudessa suurin muutos huonompaan on tapahtunut Euroopan maissa. Kansallisen uutisturvallisuusinstituutin tekemässä tutkimuksessa käy ilmi, että vuosina 2013-2014 erityisesti naisjournalistit ovat joutuneet uhkailun tai pahoinpitelyn kohteeksi työpaikallaan ja tekijänä on ollut miespuolinen esimies tai työtoveri. Kulttuurierot ja kouluttamattomuus huonon johtamisviestinnän taustalla Joissain kulttuureissa journalismia ei pidetä naiselle sopivana ammattina ja se koetaan epäsopivana avioliiton ja perhearvojen kanssa. Kulttuurienvälisiä eroja selittävät muuan muassa maan taloudellinen kehitys, yleiset muutokset, maan sijainti ja historia. Globaalissa, positiivisessa johtamisessa kulttuurienvälistä eroa pienennetään siten, että johtaja sisäistää globaalin ajattelutavan, kulttuurienvälisen herkkyyden ja omaehtoisen identiteetin, jossa ymmärretään kulttuuriset yhtäläisyydet ja eroavaisuudet globaalin tiedon käsittelemiseksi sekä suhteiden luomiseksi erilaisiin sidosryhmiin tehokkaasti sekä merkityksellisesti. Esimerkiksi transformationaalinen johtajuustapa on todettu vaikuttavaksi johtamistavaksi useassa eri maassa: transformationaalinen johtaja saa työntekijän tuntemaan itsensä hyväksytyksi, luottamuksen arvoiseksi ja arvostetuksi. kuva: Elina Perälä
Käsitykset hyvästä johtamisviestinnästä osittain ristiriidassa lainsäädännön kanssa Tutkimuksessani havaitsin, että media-alan työntekijät liittävät hyvään johtamisviestintään kolme kategoriaa: eettisesti toimivan johtajan persoonan, joka luo yhteishenkeä, monipuoliset viestintäkeinot- ja tavat sekä viestinnän sisällön. Osa työntekijöistä koki viestinnän olevan hyvää vain silloin, kun se on hyväntuulista, kiittävää tai kannustavaa. Tutkimustulos on ristiriidassa työnantajavelvoitteiden ja muiden media-alan reunaehtojen kanssa, koska johtajan täytyy pystyä kertomaan myös negatiivisia uutisia työntekijöilleen esimerkiksi Covid-19-pandemian aikana. Globaali, positiivinen johtamisviestintä vastaa media-alan johtamisviestinnän tarpeisiin Tutkimukseni mukaan hyvällä johtamisviestinnällä on suuri merkitys media-alan työntekijöille, ja vastaajat arvioivat hyvän johtamisviestinnän ennaltaehkäisevän aiheettomia poissaoloja työpaikalta sekä vahvistavan tiimihenkeä. Tutkimustulosten perusteella ehdotan media-alalle transformationaaliseen johtamiseen suuntaavaa, globaalia, positiivisen johtamisviestinnän mallia, jossa johtaja pyrkii selkeään ja ymmärrettävään viestintään kaikilla tilanteeseen ja kontekstiin sopivilla viestintätavoilla siten, että itse viesti esitetään kasvonilmeet ja kehonkieli halliten ja myönteisesti. Elina Perälä Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kirjoitus perustuu hallintotieteen, erityisesti johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan ”Näkee kauas ja kuulee lähelle”: fenomenografinen tutkimus media-alan työntekijöiden käsityksistä hyvästä johtamisviestinnästä Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |