Marin tuntee erittäin hyvin median logiikan ja osaa käyttää sitä edukseen. Hän heittää ilmoille ärsykkeitä, joihin media ei voi olla tarttumatta. Sanna Marin on tämän päivän Kekkonen. (Ukkola, 2020) Sanna Marin, Suomen historian nuorin pääministeri ja Suomen historian kolmas naispääministeri. Muistamme varmasti kaikki kuinka suuri mediamyllerrys Sanna Marinin ympärillä alkoi, kun hänet valittiin pääministeriksi. Hän oli otsikoissa niin Suomessa kuin maailmallakin. Millainen sitten on näissä otsikoissa ja verkkoartikkeliteksteissä rakentuva johtajuuskuva? Tätä päädyin tutkimaan omassa pro gradu -tutkielmassani. Suurmies ja pragmaatikko
Tutkimukseni tuloksena löysin neljä diskurssia, jotka olivat suurmiesdiskurssi, pragmaattisuusdiskurssi, rajojen rikkoja -diskurssi ja mediapelaajadiskurssi. Suurmiesdiskurssi rakensi kuvaa karismaattisesta ja sankarillisesta johtajasta. Marinia verrattiin Kekkoseen ja Mannerheimiin, häneen viitattiin termillä kuningatar ja puhuttiin siitä, kuinka media häntä palvoo. Pragmaattisuusdiskurssi rakensi edelliseen verrattuna melko päinvastaista kuvaa. Siinä Marin kuvattiin käytännönläheiseksi organisoijaksi, joka painaa töitä kuin robotti. Hänestä rakentui kuva viileänä ja tiukkana johtajana, jonka lähelle ei ole helppoa päästä. Rajojen rikkoja Rajojen rikkoja -diskurssi nostaa keskiöön Marinin näkyväksi tekemiä rajoja muun muassa pääministerin roolin suhteen. Muistamme kaikki varmasti kohua herättäneen muotikuvan. Diskurssissa nousee myös esille Marinin vaatimaton tausta. Marin kasvoi työväenluokkaisessa ja vähävaraisessa perheessä. Isä oli alkoholisti ja vanhemmat erosivat, kun Marin oli pieni. Myös Marinin keskinkertainen koulumenestys otetaan tässä yhteydessä esille. Nämä rakentavat kuvaa siitä, kuinka vaatimattomistakin lähtökohdista on mahdollista päästä pitkälle. Mediapelaaja Mediapelaajadiskurssi nostaa keskiöön Marinin viestintätaidot ja hänen suunnitelmallisen viestintänsä medioiden avulla. Useaan otteeseen nousee esille Marinin viestinnällisten valintojen tietoisuus ja tietoisuus siitä, millainen keskustelu mistäkin asiasta seuraa. Diskurssissa rakentuvan kuvan perusteella Marinia voisi pitää hyvin strategisena viestijänä, joka on ymmärtänyt, kuinka tärkeä työkalu ammattitaitoinen viestintä on johtajalle ja poliitikolle. Media ja johtajuuskuvat Medialla on merkittävä rooli tiedon jakajana ja levittäjänä. Media on myös usein ainoa kanava, jota kautta saamme tietoa politiikoista. Median ja politiikkojen suhde muodostuu tätä kautta hyvin merkittäväksi. Media tarvitsee poliitikoilta tietoa ja poliitikot tarvitsevat mediaa informaationsa jakamiseen. Harvemmin tulee kuitenkaan ajatelleeksi sitä millaisia johtajuuskuvia media rakentaa näistä henkilöistä. Tärkeää on myös ottaa huomioon se, että mediassa rakentuva johtajuuskuva on nimenomaan median välittämään tietoon pohjautuva. Iina Parkkila Lapin Yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitelma perustuu johtamisen pro gradu -tutkielmaan ”Pääministeri Sanna Marinista mediateksteissä rakentuva johtajuuskuva”. Lähde: Ukkola, Sanna (2020). Kolumni: Yksi kuva paljasti pääministerin rintalastan ja sen, miten media häntä palvoo. Iltalehti 15.10.2020. Kuva: Pixabay Gerd Altmann Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |