Työn merkityksellisyyden kokemuksista puhuminen työpaikoilla on tärkeää, koska kaipuu merkityksellisyyteen yhdistää ihmisiä. Lähtökohtaisesti jokainen ihminen haluaa tehdä merkityksellistä työtä. Mistä sitten syntyy merkityksellisyyden kokemus ja mitkä tekijät saavat ihmisen kokemaan työnsä merkitykselliseksi? Kuva: Pixabay
Merkityksellisyyden tutkimus Aikaisemmissa merkityksellisyyden tutkimuksissa on hyödynnetty määrällisen ja laadullisen tutkimuksen erilaisia menetelmiä. Merkityksellisyyden tutkimuksissa on havaittu haasteeksi, että merkityksellisyyden käsitettä ei voida määritellä yksiselitteisesti. Useammissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että jokainen ihminen ajattelee merkityksellisyyden eri tavoin ja ihmiset voivat kokea eri asiat merkityksellisinä. Yleisesti ottaen tutkijat kuitenkin näkevät merkityksellisyyden positiivisena, subjektiivisena ja yksilöllisenä ihmisen kokemuksena. Johtamisen psykologian näkökulma sopii merkityksellisyyden tarkastelemiseen, koska sen lähtökohtana on nostaa yksittäisten ihmisten kokemuksia näkyviksi. Oma tutkimukseni oli laadullinen tutkimus ja aineiston keruun suoritin haastattelemalla varhaiskasvatuksen opettajia. Tutkimusaineisto analysoitiin tulkitsevan fenomenologisen analyysin avulla. Merkityksellisyys varhaiskasvatuksen opettajan työssä Omassa tutkimuksessani kohdensin merkityksellisyyden tarkastelun varhaiskasvatuksen toimialaan, koska aikaisemmin ei ole tutkittu itse varhaiskasvatuksen työntekijöiden merkityksellisyyden kokemuksia. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajien merkityksellisiin kokemuksiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksiin vaikuttavat neljä teemaa, jotka ovat vuorovaikutus, työskentelytaidot, työntekijä itse sekä muilta saatu tuki. Tuloksissa ilmeni, että jokaisen teeman alle kuuluu alateemoja. Hallitsevin merkitystekijä varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa on vuorovaikutus-teeman alateema yhteistyö. Lisäksi hallitsevia merkitystekijöitä ovat lasten kanssa tehtävät asiat, kohtaamiset ja läsnäolo, omaan hyvinvointiin ja tunteisiin vaikuttavat kokemukset, palautteen saanti sekä mahdollisuus vaikuttaa omiin työskentelyoloihin. Lopuksi Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä itse varhaiskasvatuksen opettajille, toimialojen esihenkilöille sekä varhaiskasvatuspalveluita tarjoaville organisaatioille, koska varhaiskasvatusalaa ei ole aiemmin tutkittu johtamisen psykologian näkökulmasta. Tämän tutkimuksen avulla ihmiset tulevat tietoisemmiksi työntekijöiden työskentelyyn vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa muun muassa työntekijöiden työskentelyolojen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä uusien alalle pyrkivien opiskelijoiden rekrytoinnissa. Kuitenkin merkityksellisyyden osalta on tärkeää tehdä jatkotutkimuksia, jotta saadaan lisää tietoa työntekijöiden merkityksellisyyden kokemuksista sekä löydetään keinoja, miten voidaan tukea työntekijöiden merkityksellisyyden kokemusten syntymistä työpaikoilla. Sanna Karhumäki Lapin Yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen, erityisesti johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työn merkityksellisyydestä. Tutkielman ohjasi Virpi Tökkäri. Kirjallisuus Aaltonen, T., Ahonen, P. & Sahimaa, J. (2020). Johda merkitystä. Helsinki: Alma talent. Pietiläinen, V. & Syväjärvi, A. (2019). Johtamisen psykologia - kohti tulevaa. Teoksessa V. Pietiläinen, A. Syväjärvi & R. Hyttinen (toim.), Johtamisen psykologia. 307-313. Jyväskylä. PS-Kustannus. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |