”Työntekijöiden kokemuksien asettaminen organisaation keskiöön on osa uudistunutta henkilöstöhallinnon prosessia, joka edistää työntekijöistä huolehtimista ja tämän kautta lisää työntekijöiden sitoutumista organisaatioon” (Plaskoff, 2017). Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani mistä työyhteisön erinomainen työtekijäkokemus syntyy, ja mikä merkitys osallistavalla strategialla on erinomaisen työntekijäkokemuksen muodostumiselle. Kohdeorganisaationa oli OP Ryhmään kuuluva Osuuspankki. Tutkimani organisaation strategiset painopisteet määritellään vuosittain, jonka tarkoituksena on kehittää toimintaa tehokkaasti uusia toimintatapoja kokeillen, sekä vastata muuttuvan maailman tarjoamiin haasteisiin ketterästi. Erinomainen työntekijäkokemus on yksi tutkimani organisaation viidestä strategisesta painopisteestä vuodelle 2020, ja organisaation mukaan työntekijäkokemukseen panostaminen vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen sekä lisää osaamista. Organisaation tarkoituksena on olla vetovoimainen työnantaja. Yhteisöllisyyden merkitys ja työntekijöistä huolehtiminen Tutkimukseni tulokset osoittavat, että erinomaisen työntekijäkokemuksen syntyyn vaikuttavat erityisesti työyhteisössä koettu työilmapiiri ja työnantajan arvostus työntekijöitä kohtaan. Haastavassa asiantuntijatyössä on tärkeää, että työntekijät voivat keskustella toistensa kanssa muistakin kuin työasioista, jolloin työstä on mahdollista irtaantua edes hetkeksi, jolla on vaikutusta myös omaan jaksamiseen työssä. Hyvä työilmapiiri myös vähentää tuloksien mukaan työntekijöiden kuormitusta, jota esimerkiksi kiire voi työntekijöissä aiheuttaa. Työntekijät osallistuvat mielellään työajan ulkopuolella järjestettäviin tapahtumiin, mutta tänä vuonna Covid-19-pandemian vuoksi tapahtumia on jouduttu perumaan, jonka seurauksena työntekijät kaipaavat entistä enemmän toistensa seuraan. Haastateltavien mukaan on hyvä tutustua työkavereihinsa työajan ulkopuolella, sillä tämän katsottiin lisäävän yhteisöllisyyttä työpaikalla. Tulokset osoittavat, että työnantajan kiinnostus työntekijöitään kohtaan ei myöskään ole toissijaista, sillä niin henkiseen kuin fyysiseen työhyvinvointiin panostaminen esimiestasolla edistää työntekijöiden kokemuksia siitä, että heitä arvostetaan. Esimiesten katsottiin olevan aidosti kiinnostuneita työntekijöistään panostamalla heidän hyvinvointiinsa kysymällä kuulumisia, mutta myös tarjoamalla mahdollisuuden osallistua fyysistä hyvinvointia lisääviin tempauksiin. Työnantaja edistää myös henkilöstön kouluttautumista, jota pidettiin kiinnostuksenosoituksena työntekijöitä kohtaan. Tuloksien mukaan myös tasa-arvoisella kohtelulla voi viestiä työntekijöiden olevan tärkeitä työtehtävistä riippumatta. Mahdollisuus vaikuttaa ja avoimuus työyhteisössä
Työ on iso osa työssäkäyvän ihmisen arkea, ja töissä vietetty aika on pois työntekijän omasta vapaa-ajasta. Eräs haastateltavista puki hienosti sanoiksi sen, minkä myös muut haastateltavat nostivat esiin tutkimuksessa: mahdollisuus omaan työhönsä vaikuttamisesta heijastuu kokemuksiin oman elämänsä hallinnasta myös työajan ulkopuolella. Mitä enemmän voi itse suunnitella työpäivänsä, sitä enemmän työntekijä kokee hallitsevansa koko elämäänsä. Kyseisessä organisaatiossa oman työpäivänsä sisältöön voi vaikuttaa itse, esimerkiksi aikataulutuksien kautta, jolloin asiakastapaamisia voi sopia omien työaikataulujensa mukaisesti. Vaikka työtehtävät ja tavoitteet on pitkälti määritelty työnantajatasolta, on henkilöstöllä silti vapaus tehdä työtä parhaaksi katsomallaan tavalla tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos esimies tarkkailisi liikaa työntekijöiden tekemistä, voisi työteon mielekkyys kadota. Työyhteisön avoimuudella voi olla monia positiivisia vaikutuksia organisaatiolle. Tutkimustuloksien mukaan työntekijät kokivat työilmapiirin olevan avoin niin työntekijöiden välillä kuin esimiehiä kohtaan. Tutkimani finanssialan organisaatio hyödyntää strategiakäytännöissään osallistavaa strategiaa, ja etenkin osallistavassa strategiassa avoimuudella on suuri merkitys, joka tuli esiin myös tutkimuksessani. Avoin ilmapiiri voi rohkaista työntekijöitä osallistumaan matalalla kynnyksellä keskusteluun, sekä esittämään omia toiveitaan toiminnan kehittämiseksi. Usein omien mielipiteiden kertominen suurelle yleisölle voi olla vaikeaa, sillä ihminen voi pelätä omien kasvojensa menettämistä, jos hänen ajatuksiaan pidettäisiin huonoina. Avoimessa työyhteisössä asioista voidaan keskustella ilman, että ketään työntekijää asetetaan maalitauluksi. Sen sijaan tuloksissa ilmeni, että avoimuutta kaivattaisiin palkkakeskusteluihin, sillä työntekijöiden mukaan palkasta ei tällä hetkellä työnantajatasolla käydä avointa keskustelua. Työntekijät eivät välttämättä ole tietoisia eri työtehtävästä saadusta palkasta, jota kuitenkin pidettiin tärkeänä oman urapolkunsa suunnittelun vuoksi. Kehittämiskohteena mainittiin myös tietokanavien vähentäminen, jotta tiedon etsimiseen ei kuluisi liikaa aikaa. Kokonaisuudessaan erinomainen työntekijäkokemus muodostuu laajoista kokonaisuuksista, jotka pitävät sisällään niin työhyvinvointiin kuin strategiseen suunnitteluun sisältyviä teemoja. Tämän päivän organisaatioissa on tärkeää asettaa työntekijät strategiaprosessin keskiöön, joka on omiaan myös lisäämään myös työn tehokkuutta. Työntekijöihin panostaminen maksaa itsensä vuosien aikana varmasti takaisin, synnyttäen jopa erinomaisen työntekijäkokemuksen. Piia Ylitalo Lapin Yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitelma perustuu hallintotieteiden, erityisesti johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan: ”Strategiana erinomainen työntekijäkokemus – tapaustutkimus OP Ryhmään kuuluvasta Osuuspankista” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |