Kirjoitus pohjautuu pro gradu-tutkielmaani, joka keskittyy muovin poliittisen toimijuuden tutkimiseen sekä sen toimijuuden suhteuttamiseen antroposeenin muodostamaan ajankuvaan. Tutkielman sekä tämän tekstin tarkoituksena on kiinnittää lukijan huomio ei-inhimillisten toimijoiden merkitykseen yhteiskuntatieteissä sekä politiikassa. Muovin haitallisuutta ympäristölle erityisesti muovijätteen muodossa on lähivuosina tuotu vahvasti esille monien eri tahojen toimesta. Jotkin maat ovat jo ottaneet käyttöön keinoja muovin haittavaikutusten lieventämiselle esimerkiksi kieltämällä kertakäyttöisten muovipussien käytön. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet ettei mikään tietty maa tai väestöryhmä ole vastuussa ongelmasta vaikkakin asutuskeskukset tuottavat eniten roskaa. Muovisaasteen syyt ja seuraamukset ovat täten todella maailmanlaajuisia. (Moore 2020.) Myös EU on tarttunut ongelmaan luomalla muovistrategian eli asiakirjan otsikolla “EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa”, joka toimi tutkielman aineistona strategiasta EU:n parlamentin antaman mietinnön lisäksi. Kyseinen aineisto mahdollisti muovin poliittisen toimijuuden tarkastelun tilanteessa, jossa materiaalin aiheuttamien ongelmien ja haittavaikutusten ratkomiseen kutsutaan mukaan kymmeniä eri toimijoita, joille esitetään lukuisia erilaisia ongelmia ratkottavaksi. Kuva: pikist.com Muovi voidaankin nähdä monien asioiden taustavaikuttajana ja on todettu, että muovilla voi olla poliittisia jälkivaikutuksia. Nämä vaikutukset johtavat materiaalipolitiikan eri muotoihin, jotka ovat aiheutuneet muoviin liittyvistä konkreettisista tapahtumista yhteiskunnissa. Muovin poliittisuuden tarkastelu on tärkeää, sillä muovi synnyttää uusia sidoksia ja yhteyksiä, jotka muuttuvat vastuullisuuden sijainneiksi. (Gabrys, Hawkins ja Michael 2013, 4-6.) Tämä lähestymistapa haastaakin siis universaalin käsityksen muovista passiivisena objektina. On myös huomattava, ettei syy-seuraussuhde muovin ympäristöllisistä vaikutuksista ole automaattisesti yksiulotteinen syysuhde, sillä usein muovin vaikutukset koostuvat monimutkaisista järjestelmistä, joiden vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen. Epäinhimillisen toimijuuden tarkastelu Jotta muovin toimijuuden havaitseminen aineistosta oli mahdollista, valikoitui toimijaverkkoteoria tutkielman teoriaksi sekä metodiksi. Toimijaverkkoteoria kiinnittää nimensä mukaisesti huomion eri toimijoista muodostuvaan verkostoon, joka koostuu niin inhimillisistä kuin epäinhimillisistäkin toimijoista (Miettinen 1998, 28). Samalla se tarjoaa tavan tarkastella muun muassa yhteiskuntien alati muuttuvia ja liikehtiviä verkostoja sekä niissä operoivia toimijoita, jotka muodostavat vaihtelevia kokonaisuuksia inhimillisistä sekä ei-inhimillisistä, materiaalisista aineksista. Toimijaverkkoteoria tiedostaa sen, että nämä verkostot eivät synny tyhjiöissä tiettyjen mallien mukaisesti vaan niiden muoto vaihtelee verkostossa mukana olevien toimijoiden mukaan. (Kuhlman & Pyyhtinen 2015, 109.) Muovin poliittisen toimijuuden havaitsemiseksi oli tarpeellista etsiä aineistosta kaikki muoviongelman ratkaisutoimiin mukaan kutsutut toimijat, niin inhimilliset kuin ei-inhimillisetkin, sekä kartoittaa näille toimijoille osoitetut ongelmaratkaisukeinot sekä niiden määrälliset suhteet. Näillä keinoilla aineistosta paljastui, että julkishallinnon toimijoille sekä teollisuuden ja yrityspuolen toimijoille muodostui kaikista eniten ongelmanratkaisuvastuuta ongelmanratkaisuverkostoissa, sillä näille toimijoille osoitetaan kaikista eniten ongelmia ratkottavaksi. Vastaavasti näillä toimijoilla on verkostossa merkittävästi vaikutusvaltaa, sillä kieltäytyessään ongelmanratkaisuun osallistumisesta voi muovistrategian tavoite epäonnistua jopa kokonaisuudessaan. Kaikista verkoston toimijoista muovin toimijuus on kuitenkin kaikista vahvinta, sillä ilman muovin läsnäoloa ei näitä ongelmia olisi syntynyt eikä muovistrategiaa olisi tarvinnut luoda. Muovi siis pakottaa muut verkoston toimijat tekemään muutoksia toimintatapoihinsa, jotta materiaalin hyödyntäminen voisi tulevaisuudessakin jatkua. Kuva: pikist.com
Analyysin perusteella muovin poliittinen toimijuus on vahvaa, laaja-alaista sekä kansainvälistä. Muovin käyttöön liittyy monia haittavaikutuksia, joita muovistrategialla halutaan hillitä ja muovin ympäristövaikutuksiin tarttuminen osoittaa muovin olevan myös ympäristöpoliittinen toimija. Muovin poliittisen toimijuuden laaja-alaisuudesta kertoo se, että sen aiheuttamien haittojen minimoimiseen on osallistuttava koko muovin arvoketjun eli käytännössä kaikkien niiden toimijoiden, joita muovi ja muovin käyttö koskettaa. Valtaosassa nyky-yhteiskuntia tämä tarkoittaa kaikkia yhteyskunnan tahoja ja toimijoita kuluttajista teollisuuden aloihin. Muovin vahvasta poliittisesta toimijuudesta kertoo myös se, ettei Euroopan komission julkaisema kampanja muovilupausten keräämisestä teollisuuden aloilta ja yrityksiltä onnistunut, sillä toimijoiden toimittamat lupaukset eivät olleet EU:n näkökulmasta riittävän vakuuttavia. Muovilupauksilla pyytämällä pyrittiin edellä mainittuja tahoja tekemään vapaaehtoisia lupauksia siitä, miten he voivat omassa toiminnassaan vaikuttaa muovin aiheuttamien ongelmien hillitsemiseen ja sitoutumaan näihin lupauksiin tuomalla ne julkisiksi. Tämä seikka kiteyttää muovin toimijuuden, sillä tässä tilanteessa muovin toimijuus on ollut niin vahvaa, että teollisuuden alojen intressit muovia kohtaa ovat selvästi merkittävämpiä kuin alojen intressit komission toiveiden toteuttamisesta lupausten suhteen. Tässä tapauksessa materiaalinen toimija päihitti vaikutusvallallaan auktoriteettiin perustuvan toimijan. Muovin toimijuus näitä toimijoita kohtaan on vankkaa, sillä ne eivät halua puuttua muovin käyttötapoihin vapaaehtoisesti. Toimijat näkevät lupauksista olevan enemmän haittaa kuin hyötyä toiminnalleen ja muovin toimijuus nousee tässä tilanteessa EU:n toimijuutta voimakkaammaksi. Muovin poliittinen toimijuus auttaa hahmottamaan haasteita nyky-yhteiskunnissa Muovin toimijuuden vahvuus kuvastaa antroposeenin (eng. Anthropocene) ajankuvaa osuvasti, sillä antroposeeni on epävirallinen nimitys ajalle, jolloin ihmisten katsotaan alkaneen dominoida Maamme biologisia, kemiallisia sekä geologisia prosesseja. Taustalla tämän uuden aikakauden ajatukselle on se, että ihmiset ovat alkaneet ottaa luonnon valtakunnan hallintaansa ilmastosta aina DNA:han saakka, minkä myötä ihmisistä on tullut muutoksen voimakkain vaikuttaja planeetallamme. Ihmisistä on tullut Maan todellisia hallitsijoita. Selviytyäksemme roolien vaihtumisen muutoksesta, täytyy ihmisten muuttaa tapaa, jolla näemme itsemme sekä roolimme maailmassa. Analyysi osoitti, että muovistrategian kautta reagoidaan vain muovin haittavaikutuksiin, mikä vie huomion muovin käytön todelliselta ongelmalta eli nyky-yhteiskuntien liialliselta nojaamiselta muoviin materiaalina sen edullisuuden ja muovailtavuuden takia. Tämän nojaamisen takia on muovin toimijuus ja vaikutusvalta on päässyt kehittymään niin voimakkaaksi. Muovin vahvaa toimijuutta ei siis oteta huomioon ongelman ratkaisusuunnitelmissa, mikä osaltansa voi olla esteenä ongelmien kokonaisvaltaiselle ratkaisemiselle. Yksinkertaisesti sanottuna tällä hetkellä muovin käytöstä luopumiseen ei ole keinoja, mikä selkeästi voimistaa muovin asemaa poliittisella areenalla entisestään. Antroposeenin näkökulmasta tämä asetelma on ihanteellinen, sillä muuttamalla ihmisten suhtautumista muoviongelman käsittelyyn voidaan varmistaa etteivät ihmiset kyseenalaista muoviongelman pohjimmaista syytä eli nykyisiä kulutustottumuksia. Henna Penttilä Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu politiikkatieteen, erityisesti kansainvälisten suhteiden pro gradu -tutkielmaan: "MUOVI POLIITTISENA TOIMIJANA - Muovin poliittisen toimijuuden tarkastelu EU:n muovistrategiassa toimijaverkkoteorian avulla” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |