Talebin mukaan mustan joutsenen käsite kuvaa odottamattomia ja kaiken mullistavia muutoksia. Ennen Australian löytämistä kaikki maailman ihmiset olivat vakuuttuneet siitä, että kaikki joutsenet olivat valkoisia. Yksi vieras ja tavallisuudesta poikkeava havainto voi kuitenkin kumota yleisen väitteen. Mustat joutsenet ovat ennustamattomia, mikä pakottaa meidät mukautumaan niiden olemassaoloon. Mustilla joutsenilla on poikkeuksellinen ja kasautuva vaikutus. Terveyttä esimerkiksi ei voida ymmärtää ilman hurjia tauteja ja epidemioita. Ihmismieli kärsii ymmärtämisen illuusiosta; jokainen ajattelee tietävänsä, mitä maailmassa tapahtuu, kun maailma on kuitenkin monimutkaisempi tai satunnaisempi kuin he oivaltavat. Miten voimme päätellä tuntemattoman ominaisuudet tiedetyn eli menneisyyttä koskevan tiedon perusteella. [1] Photo by Matt Jerome Connor Teoreettisena viitekehyksenä pääkäsitteenä toimii resilienssin käsite. Resilienssin teoriaa tukevat muun muassa johtajuuden ja muutostyöskentelyn, globalisaation, kompleksisuusajattelun ja eko-sosiaalisen perspektiivin käsitteet. Resilienssin ymmärretään yleisesti tarkoittavan sopeutumista tai sopeutumiskykyä. Poijulan mukaan vastoinkäymiset voidaan nähdä oppimiskokemuksina ja toiminta voi myöhemmin olla jopa aikaisempaa parempaa [2]. Tämä asia nousi esille tutkimustuloksissani. Koronapandemialla on ollut useita lieveilmiöitä, jotka ovat heijastuneet myös lastensuojelun avohuoltoon. Johtamisessa on jouduttu ulkoisen ja yllättävän tekijän (mustan joutsenen) edessä tekemään muutoksia. Toiminta on erilaista kuin ennen koronaa, mutta muutokset ovat olleet hyödyllisiä jatkoakin ajatellen. Haastattelin tutkimuksessani kahdeksaa avohuollon lastensuojelun johtavaa sosiaalityöntekijää. Haastattelut järjestettiin Microsoft-Teams-sovelluksen välitteisesti koronainfektioriskin välttämiseksi. Haastatteluissa käytin strukturoitua teemahaastattelurunkoa, mutta keskustelu eteni ajoittain vapaamuotoisesti. Tutkimusmenetelmänä käytin teemoittelua. Tutkimustulokset Analyysin tuloksena hahmottui neljä pääteemaa: etäjohtaminen, tietojohtaminen, sopeuttamistoimet ja johtamisen keinot tukea jaksamista. Etäjohtamisesta itselleni ehkä merkittävin löytö oli se, että sama asia voi näkökulmaa vaihtamalla näyttäytyä päinvastaiselta. Samat haastateltavat saattoivat kertoa etäjohtamiseen liittyvistä hankaluuksista, mutta myös sen mahdollisuuksista. Etäjohtamisen voidaan nähdä myös tukevan omaa työtä siten, jatkuvat keskeytykset jäävät vähemmälle. Toisaalta se voi vaikeuttaa työntekijöiden tavoittamista. Tietojohtaminen aiheena kytkeytyy olennaisesti koronapandemian haastamiin aiempiin työn tekemisen tapoihin. Johtavat sosiaalityöntekijät ovat joutuneet päiväkohtaisesti selvittämään sellaistakin tietoa, mikä ei suoraisesti ole liittynyt varsinaiseen sosiaalityön perustehtävään. Erityisenä haasteena on ollut se, että erilaiset organisaation ohjeistukset ja valtakunnallinen tieto aiheesta on ollut osin vaikeasti tulkittavaa ja muuttuvaista. Tietojohtamisessa keskeistä on oikean faktatiedon selvittäminen ja se, miten asioista tiedotetaan. Sopeuttamistoimia käsittelevä teema ei varsinaisesti pidä sisällään juurikaan tekemiseen viittaavaa toimintaa, vaan pikemminkin näkökulman vaihtamista. Olen nimennyt teeman kuitenkin sopeuttamistoimiksi, koska näkökulma ja suhtautumistapamme vaikuttaa aina toimintaamme. Näkökulmaa vaihtamalla negatiivisesta haittavaikutuksesta voi tulla myönteinen. Jaksamisen tukemisessa tärkeää on, ettei jää tilanteessa yksin. Yhteisjohtamisen käytännöissä työtaakkoja ja henkistä kuormaa voidaan jakaa. Työntekijöiden tukemisessa tärkeää on puolestaan riittävän ajan varaaminen ja vuorovaikutuksen onnistumisesta huolehtiminen. Jälkimmäisellä tarkoitan erityisesti sitä, että etäyhteyksien toimivuus tulisi varmistaa, mikäli työntekijän kanssa tavataan virtuaalisen yhteydenpidon kanavan välityksellä. Haastatelluilta tuli hyviä käytännön ohjeita ja viisautta siihen, miten lastensuojelun avohuoltoa tulisi johtaa poikkeusolojen kohdatessa. Aihetta olisi tärkeää tutkia lisää, koska tulevaisuus on meille tuntematon. Mustiin joutseniin on syytä varautua. Niko Vannasmaa/ sosiaalityön maisteriohjelma
Kirjoitus perustuu pro-gradu tutkielmaan ”Resilienssi lastensuojelun avohuollon johtamisessa koronapandemian aikana”. Ohjaajana toimi professori Timo Harrikari Lähteet:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |