Etsin pro gradu –tutkielmassa vastausta tutkimuskysymykseeni, miten naiserityisyys on huomioitu naisvankien kuntoutuksessa vankilasta vapautumisen jälkeen? Naisvangit ovat pieni osa vankiloissa olevista vangeista. Vankiloissa suurin osa vangeista on siis miehiä, ja vankien kuntoutuksessa on painotettu miesvankien tuen tarpeita ja heidän tarpeitaan vastaavaa kuntoutusta. Tästä johtuen naisvankien tuen tarpeisiin sekä kuntoutukseen vankilasta vapautumisen jälkeen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Vankilasta vapautuminen tuo naisten eteen monenlaisia haasteita asunnon saamisesta tai esimerkiksi päihteiden käytöstä eroon pääsemiseen. Haavoittuvissa elämäntilanteissa kauan eläneiden naisten integroituminen yhteiskuntaan vaatii heidän oman motivaationsa lisäksi paljon tukea palvelujärjestelmältä sekä ympäröivältä yhteiskunnalta. [1] Naisvankien tuen tarpeet Ulla Salovaara [1] on tutkinut vankilasta vapautuvien naisten tuen tarpeita ja tukemisen mahdollisuuksia. Vankilasta vapautuvat naiset tarvitsevat erityistä tukea asumiseen liittyvissä asioissa, viranomaisasioinnissa sekä päihteidenkäytön hallitsemisessa vapautuessaan vankilasta. Päivi Viitanen [2] on todennut puolestaan väitöskirjassaan naisvankien terveydestä, työkyvystä sekä terveydenhuollon tarpeista, että naisvangeilla on enemmän terveysongelmia kuin miesvangeilla. Erityisesti mielenterveydenhäiriöt, tartuntataudit sekä huumeiden käyttö ovat yleisiä naisvankien keskuudessa. Lisäksi naisvangeilla on yleistä fyysisen hyväksikäytön ja väkivallan historia. Naisvankien erilaisista tuen tarpeista johtuen he tarvitsevat erilaista kuntoutusta vankilasta vapautumisen jälkeen kuin miehet. Toki osa naisvangeista kokee sekakuntoutuksen miesvankien kanssa paremmaksi, jossa on huomioitu enemmän miesten tuen tarpeita paremmaksi vaihtoehdoksi. Naisvankien kuntoutus jälkihuollossa Vapautuvalla vangilla on oikeus saada samoja universaaleja palveluita kuin muutkin kansalaiset ja kuntalaiset. Vapautuvat naiset eivät kuitenkaan aina koe asiakkuutta tasavertaisena. Erityisesti kokemus leimatusta sekä päihteidenkäyttäjän identiteetistä saa heidät herkästi tarkastelemaan muiden henkilöiden reaktioita. Kelpaamattomuuden kokemukset saavat uudet kokemukset tukemaan käsitystä poiskäännyttämisestä. Lisäksi valinnanvapaus kapeutuu. Tässä tilanteessa vapautuvalla on kokemus, että hänellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa omiin oloihin, eikä palveluihin. Tämä tarkoittaa, että joku muu päättää vapautuvan vangin asioista hänen puolestaan. [1] Vankien jälkihuolto tarkoittaa kaikkia hallittuun vapauteen liittyviä toimenpiteitä ennen vapautumista ja vapautumisen tapahduttua toteuttavia toimenpiteitä Vangilla on itsellään keskeisen suunnittelijan sekä toteuttajan rooli näissä toimenpiteissä. Kunnat ovat mukana tuomion julistamisesta rangaistuksen suorittamisen kautta vapautumiseen. Varsinainen kunnallinen jälkihuoltotyö alkaa yhteistyössä vankeinhoitolaitoksen kanssa ajoissa ennen vapautumista ja jatkuu paikallistason työnä niin kauan kuin jälkihuoltotarve vaatii sitä. [3] Naiserityisyyden merkitys kuntoutuksessa Naiserityinen kuntoutus tarkoittaa naisten tarpeita huomioivaa kuntoutusta. Naiserityisyys on yhdistetty monesti päihdekuntoutukseen, mutta naiserityisyyttä on mahdollista soveltaa myös muihin kuntoutusmuotoihin. Naiset ovat kuitenkin yksilöitä, joten naisten tuen tarpeet voivat erota keskenään. Naisvangeilla on kuitenkin monella taustalla päihteiden käyttöä, väkivaltaa sekä uhrina että tekijänä, mielenterveyden haasteita sekä traumaattisia kokemuksia. Naiserityinen kuntoutus mahdollistaa yleensä naisten kuntoutumisen onnistumisen tehokkaammin. Vankilasta vapautuneiden naisten kokemuksia kuntoutuksesta Vankilasta vapautuneilla naisilla on kokemuksia eri kuntoutusmuodoista. Naiset ovat saaneet sosiaalista kuntoutusta, päihdekuntoutusta, ammatillista kuntoutusta sekä lääkinnällistä kuntoutusta. Sosiaaliseen kuntoutukseen sisältyi sosiaaliohjaus sekä sosiaalityö. Päihdekuntoutuksessa naiset osallistuivat itsehoitoryhmiin sekä vertaistukiryhmiin. Naiset ovat opiskelleet sekä olleet työkokeiluissa, joka on ammatillista kuntoutusta. Lääkinnällistä kuntoutusta naiset ovat saaneet psykoterapiana. Naiserityisyyden huomioiminen kuntoutuksessa Naisten tarpeet ja naiseuden huomioiminen myös kuntoutusprosessissa on tärkeää. Naisille tunne- elämään liittyvät asiat voidaan kokea tärkeimpinä. Sekaryhmä perustaisessa kuntoutusryhmässä olevat miehet voivat aiheuttaa pelkoa naisissa, jos heillä liittyy huonoja kokemuksia miehiin tai kokemuksia alistavista valtasuhteista esimerkiksi erilaisissa päihde- ja rikosmaailman ympyröissä. [1] Vankilasta vapautuneiden naisten kertomusten mukaan naiserityisyyttä on huomioitu kuntoutuksessa naisten tarpeisiin vastaamalla. Naiserityisyyden kehittämiskohteet kuntoutuksessa Naiserityisyyden sekä naisten tarpeita vankilasta vapautumisen jälkeen pitäisi tutkia enemmän. Ymmärrystä naisvankien tuen tarpeisiin liittyen tulisi lisätä. Naisten vapauduttua vankilasta on hyödyllistä olla jatkumo johonkin kuntoutukseen, jotta naiset eivät jää tyhjän päälle. Kokemusasiantuntijoiden käytön lisääminen kuntoutuksen ja palveluiden kehittämisessä edistää ymmärrystä naisvankien tuen tarpeista sekä elämänkokemuksista. Naisvankien kanssa työskentelevien työntekijöiden kouluttautuminen käyttämään naiserityistä työotetta edistää naiserityisen kuntoutuksen toteuttamista. Sosiaalityön mahdollisuuksien sekä saatavuuden parantaminen vankiloissa sekä vankilasta vapautumisen jälkeen lisää naisvankien hyvinvoinnista huolehtimista. Emilia Hotti Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto. Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan: ‘’Naiserityisyyden huomioiminen naisvankien kuntoutuksessa vankilasta vapautumisen jälkeen”. Tutkielman ohjaajana toimi Pia Skaffari. Lähteet
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |