Motivaatiosta puhutaan usein yksilön ominaisuutena, vaikka ympäristöllä on siihen tosiasiassa suuri vaikutus. Palvelujärjestelmän vastuun tunnistaminen motivaation mahdollistajana on askel motivaatiota tukevan sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen. Motivaatio on yksi keskeisimmistä tekijöistä sosiaalisen kuntoutuksen onnistumisen kannalta (Hinkka ym. 2006, 37). Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaalle vapaaehtoista toimintaa, jossa asiakas ei ole muutoksen kohteena, vaan pyrkii ammattilaisten tuella kohti omia tavoitteitaan (Romakkaniemi ym. 2018, 23). Tällöin asiakkaan oma tahto ja motivaatio toimintaan ovat avain onnistuneeseen kuntoutusprosessiin. Tutkin pro gradu -tutkielmassani nuorten aikuisten motivaatiota haastavia ja tukevia tekijöitä sosiaalisessa kuntoutuksessa. Tutkielma perustuu SOKU2 – Sosiaalinen kuntoutus osaksi palvelujärjestelmää -hankkeessa (2018–2020) kerättyyn sosiaalisen kuntoutuksen piirissä olevien nuorten haastatteluaineistoon. Miten motivaatio syntyy? Motivaatio on monitasoinen ilmiö, jota ei voida pelkistää yhteen yksittäiseen teoriaan, saati yhteen motivaation tyyppiin. Motivaatiotutkimuksen tunnetuimpiin teoriakokonaisuuksiin kuuluva itsemääräämisteoria (Ryan & Deci 2017) jaottelee motivaation sisäiseen ja ulkoiseen sekä kontrolloituun ja autonomiseen motivaatioon. Sosiaalisessa kuntoutuksessa kyse on erityisesti ulkoisesta motivaatiosta, jota tarvitsemme vähemmän nautinnollisten velvollisuuksien – kuten opiskelun ja työnteon – suorittamiseen. Ulkoisen motivaation ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa ulkoapäin säänneltyä ja saneltua, vaan se voi olla autonomista, itseohjautuvaa ja hyvinvointia tukevaa. Autonominen ulkoinen motivaatio mahdollistaa sen, että voimme viettää päivämme tekemällä työtä tai opiskelemalla, ja vaikka samalla haaveilemme vapaa-ajasta ja mieluisammasta tekemisestä, silti pitää elämänlaatuamme hyvänä ja toimintaamme merkityksellisenä. Tällaisen ihanteellisen tilan saavuttaminen edellyttää ympäristöltämme tiettyjä olosuhteita. Tarkalleen ottaen se vaatii kolmen psykologisen perustarpeen täyttämistä, jotka ovat autonomia, pystyvyys ja yhteenkuuluvuus (Ryan & Deci 2017, 11). Kun ympäristömme vastaa näihin perustarpeisiin tyydyttävällä tavalla, ulkoinenkin motivaatio on mahdollista sisäistää omaksemme. Mikä nuorten aikuisten motivaatiota haastaa? Tutkielmani tulokset perustuvat psykologisten perustarpeiden toteutumiseen tai toteutumatta jäämiseen nuorten aikuisten kokemuksissa ja käsityksissä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Näyttää siltä, että haasteet motivaatiossa kumpuavat nuorten aiemmista kokemuksista, sosiaalisesta ympäristöstä sekä palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan rakenteista. Yhteiskunta asettaa nuorille aikuisille tiettyjä odotuksia siirtymävaiheessa lapsuudesta aikuisuuteen, joihin osa nuorista ei kykene vastaamaan (Palola ym. 2012, 63). Nämä yhteiskunnalliset ja sosiaaliset odotukset voivat olla ristiriidassa nuoren autonomisen tahdon tai arvomaailman kanssa. Vaihtoehtoisesti ristiriita saattaa syntyä nuoreen kohdistettujen odotusten ja nuoren pystyvyyden kokemuksen välille, mikäli hän kokee asetetut tavoitteet liian haastavina suhteessa elämäntilanteeseensa tai toimintakykyynsä. Myös sosiaalisten suhteiden ongelmat, kuten kiusaamiskokemukset tai yksinäisyys, ovat nuoruusiässä erityisen haavoittavia (Aaltonen ym. 2019, 304). Moninaiset tekijät voivat siis heikentää nuorten mahdollisuuksia saavuttaa autonomisen motivaation taso. Erityisen haastavassa asemassa ovat ne nuoret aikuiset, jotka kohtaavat kasautuvia haasteita useilla elämänsä osa-alueilla – ja siten todennäköisemmin myös haasteita motivaatioonsa liittyen. Motivaatiota tukeva sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää huomioida myös motivaationäkökulma. Tämän helpottamiseksi muodostin pro gradu -tutkielmassani motivaatiota tukevan sosiaalisen kuntoutuksen mallin, joka perustuu psykologisten perustarpeiden täyttämiselle. Malli huomioi sosiaalisen kuntoutuksen osalta, onko toteutusmuoto
Autonomian tunnetta voidaan tukea muun muassa mahdollistamalla nuorelle mahdollisimman suuri päätäntävalta toiminnan etenemisen tavoista ja tahdista. Onnistumisen kokemukset ja uusien asioiden kokeileminen sekä kannustus ovat niitä keinoja, jolla pystyvyyden kokemusta voidaan pala palalta vahvistaa. Yhteenkuuluvuuden tunnetta puolestaan tukee henkilökohtainen suhde sosiaalisen kuntoutuksen työntekijään sekä ryhmätoiminta ja ryhmään kuulumisen kokemusten mahdollistaminen. Lopuksi Motivaatiota tukeva sosiaalinen kuntoutus on kaikkien osapuolten etu, mutta vastuu motivaatiotekijöiden huomioimisesta sosiaalisen kuntoutuksen toteutuksessa ja kehittämisessä on sitä järjestävillä tahoilla. Motivaationäkökulma on olennainen, sillä kyse on asiakasnuorten perustavanlaatuisiin tarpeisiin vastaamisesta ja motivaation kokemusten mahdollistamisesta heille. Enna Vähäkangas Kirjoitus perustuu Lapin yliopiston sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan Motivaatiota tukeva sosiaalinen kuntoutus. Nuorten aikuisten motivaatiota haastavat ja tukevat tekijät sosiaalisessa kuntoutuksessa. Lähteet Aaltonen, Sanna & Kivijärvi, Antti & Myllylä, Martta 2019: Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten koettu hyvinvointi. Yhteiskuntapolitiikka 84 (3), 301–311. Hinkka, Terhi & Koivisto, Juha & Haverinen, Riitta 2006: Kartoittava kirjallisuuskatsaus sosiaalisen kuntoutuksen työmuodoista ja niiden vaikutuksista. Stakesin raportteja 12. Valopaino Oy. Helsinki. Palola, Elina & Hannikainen-Ingman, Katri & Karjalainen, Vappu 2012: Nuoret koulutuspudokkaat sosiaalityön asiakkaina: tapaustutkimus Helsingistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 29/2012. Tampereen yliopistopaino Oy. Tampere. Romakkaniemi, Marjo & Lindh, Jari & Laitinen, Merja 2018: Nuorten aikuisten osallisuus ja sosiaalinen kuntoutus Lapissa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 147. Kansaneläkelaitos. Helsinki. Ryan, Richard & Deci, Edward 2017: Self-determination Theory: Basic Psychological Needs in Motivation, Development, and Wellness. The Guilford Press. New York. Kuva: Pixabay
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |