Millaista on hyvä perhehoito? Miten perhehoito koetaan, kun kokemus on päinvastainen? ”Me ollaan oltu onnekkaita. Meillä on ollu todella huoletonta arkea. Meillä on aina ollu sellainen olo, että me ollaan perhe”. Kyseinen ote tiivistää lastensuojelun perhehoidon tarkoituksen ja merkityksen, kun perhehoito on täyttänyt sille asetetut odotukset. Aina näin ei kuitenkaan ole. Seuraavassa otteessa perhehoito ei ole vastannut sitä, mitä sen kuuluisi olla. ”Ei saanu oikeastaan normi nuoren elämää elää. En mä sanois, että normi lapsenkaan elämää”. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen lastensuojelun perhehoitoa. Tutkielmani haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän nuorta aikuista, jotka ovat olleet sijoitettuina perhehoitoon. Haastateltavien ikähaarukka oli 18–25-vuotta ja haastattelut toteutin syksyn 2023 aikana. Kuva: JM_Image_Factory/ Ushplash.com Lastensuojelun perhehoito Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja huolenpidon järjestämistä yksityiskodissa lapsen oman kodin ulkopuolella. Perhehoidon lähtökohtana on antaa lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Perhehoito on kokonaisuus, jonka tulisi antaa lapselle turvallinen ympäristö olla ja elää. Perhehoito tukee lapsen kehitystä monessa suhteessa. Perhehoidon on tarkoitus tarjota lapselle kasvualusta, jossa lapsi saa olla oma itsensä. Lasta rakastetaan ja hän kokee olonsa hyväksytyksi sekä turvalliseksi. Perhehoidossa lapsi on välittämisen kohde, mutta myös lapsi voi välittää sijaisperheestä. Lapsen elinympäristöllä on tärkeä merkitys hänen hyvinvoinnilleen ja kehitykselleen. Kokemukset perhehoidosta Tuloksissa käy ilmi, että perhehoito koettiin pääasiassa positiivisena asiana. Arki oli huoletonta, turvallista, tasapainoista, mutta osaltaan myös hektistä. Toisaalta esiin nousi myös kokemus, ettei perhehoito ollut vaatimukset täyttävää ja lapselle kuuluvaa elämää. Taustalla tässä oli haastateltavan kokema kaltoinkohtelu ja väkivalta sijaisperheessä. Perhehoidon onnistumisen ja hyvän kokemuksen kannalta nousi esiin hoiva ja huolenpito. Nimensä mukaisesti perhehoito on lapsen hoitoa perheessä ja aineistossa kuvattiin saatua hoivaa pääasiassa perheelliseksi huolenpidoksi. Suhde perhehoitajiin Suhteeseen perhehoitajia kohtaan vaikutti kokemus perheen yhteenkuuluvuudesta. Kokemus sijaisperheestä perheenä ja perhehoitajista vanhempina oli hyvin vahva useilla haastateltavista. Suurin osa koki perhehoitajat turvallisina aikuisina. Osalla perhehoitajat olivat toisenlaisessa roolissa aikuisina ja kasvattajina elämässä. Tähän kokemukseen vaikuttivat sijaisperheen tarjoamat kasvuolosuhteet. Suhdetta perhehoitajia kohtaan kuvatiin pääasiassa rakkaudelliseksi, tiiviiksi ja lämpimäksi. Oman itsensä ilmentäminen sellaisena kuin on ja hyväksytyksi tuleminen vaikuttavat positiivisesti suhteeseen perhehoitajia kohtaan. Tutkielmassa ilmeni myös erkaantumista ja läheisyyden vähenemistä perhehoitajiin. Lopuksi Tutkielman perusteella voin todeta, että perhehoidossa kasvaminen on lapselle erityistä. Niin ikään sijaisvanhemmuus on erityistä vanhemmuutta. Ikävien kokemusten välttämiseksi on syytä kiinnittää huomiota perhehoidon valvontaan. Lisäksi lapsen kertomat asiat on huomioitava ja selvitettävä asiaa siihen kuuluvalla vakavuudella. Perhehoito onnistuessaan voi olla tasapainoista, rakastavaa ja turvaa antavaa perhe-elämää, jossa lapsen hyvä kasvaa, olla ja elää. Elina Mäkelä
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu –tutkielmaan nuorten kokemuksia perhehoidosta ja kiintymyksestä perhehoitajiin. Tutkielman ohjaajana toimi Tarja Orjasniemi. Lähteet Saastamoinen, Kati 2010. Lapsen asema sijaishuollossa – käsikirja arjen toimintaan. Edita. Helsinki. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |