Nuorten pahoinvointi tai hyvinvoinnin puute on noussut toistuvasti huolenaiheeksi julkisessa keskustelussa viimeistään 1990-luvun alun laman jälkeen. Huolta ovat aiheuttaneet nuorten lisääntynyt syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä, ja sen myötä osallisuuden kokemuksen heikkeneminen. Viime vuosien korona -pandemian aiheuttamat rajoitukset ja negatiiviset muutokset normaaliin elämään ovat osaltaan lisänneet eriasteisia mielenterveyden pulmia, masennus- ja ahdistuneisuus -oireita. Yksinäisyys ja osallisuuden puute ovat yhä useamman nuoren arkea. Kuva: Dan Meyers / www.unsplash.com Nyt syksyllä 2022 koulujen lukuvuoden alettua julkiseen keskusteluun on jälleen noussut huoli erityisesti toisen asteen opiskelijoiden pulmista. Liian monille nuorille on ylivoimaisen vaikeaa lähteä kouluun ja suoriutua opinnoistaan. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä arkuus ja pelot ovat tekijöitä, jotka vaikeuttavat tai estävät opinnoissa suoriutumisen. Aamulla liikkeelle lähteminen on hankalaa ja opiskeluryhmässä toimiminen ahdistaa. Moni nuori yrittää kuitenkin jollakin tavoin suorittaa opintojaan, vaikka omat voimavarat eivät riitä. Ulkopuoliset paineet ja odotukset suoraviivaisesta koulupolusta ovat tunnetasolle niin voimakkaita, että oman tilanteen hyväksyminen ja avun vastaanottaminen on monille vaikeaa. Hyvinvointiin liitetään yleisesti taloudellinen turva ja terveys, mutta hyvään elämään liittyvät ilmiöt ja siihen vaikuttavat tekijät ovat huomattavasti moniulotteisempia. Hyvinvoiva ihminen on toiveikas, hänellä on positiivinen tulevaisuudenkuva ja kokemus siitä, että kykenee itse tekemään omaan elämäänsä liittyviä valintoja ja päätöksiä. Tutkin Lapin yliopistoon tekemässäni pro gradu -tutkielmassani nuorten aikuisten hyvinvointia juuri tulevaisuudenkuvan ja toimijuuden kokemuksen näkökulmasta. Haastattelin yhteisölliseen kuntoutukseen osallistuvia nuoria aikuisia, joilla toisen asteen opinnot olivat eri syistä keskeytyneet tai tauolla. Taustalla oli useita syitä: koulukiusaamista, yksinäisyyttä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, eriasteisia mielenterveyden pulmia jne. Keskeinen huomio oli se, että huonosti voiville nuorille on erittäin vaikeaa ajatella tulevaisuutta edes lyhyellä aikaperspektiivillä. Erään nuoren sanoin ”mä oon aika paljon niin kuin tässä. Tulevaisuus on ehkä joku viiskyt minuuttia”. Elämä ikään kuin odottaa vain sitä, että nuori saa terveytensä kuntoon ja kykenee olemaan sinut itsensä kanssa. Toimijuus kuvaa yksilön kykyä ja mahdollisuutta tehdä itse omaan elämäänsä liittyviä valintoja ja nuorten kokemus toimijuuteen liittyen on usein osin ristiriitainen. Toisaalta nuoret kokevat voivansa päättää omasta elämästään, mutta tunnetasolla ulkopuoliset (yhteiskunnan, perheen jne.) odotukset ohjaavat ja rajoittavat valintoja. Monia ahdistaa se, ettei ole saavuttanut kulttuuristen normien mukaisia, omaan ikävaiheeseensa liittyviä tavoitteita tai välietappeja matkalla aikuisuuteen. Siksi esimerkiksi toisen asteen opintoihin liittyvät haasteet kietoutuvat yhteen ja aiheuttavat negatiivisen kierteen. Yhteisöllisyys on yksi ihmisen perustarpeista ja kaverisuhteet ovat tärkeitä erityisesti nuorille. Siksi yhteisölliseen kuntoutukseen perustuvat menetelmät ovat tärkeä osa nuorille suunnattuja sosiaalipalveluja. Ryhmämuotoisessa toiminnassa nuorella on mahdollisuus olla aidosti oma itsensä jännittämättä tai pelkäämättä. Altistuminen sosiaalisille tilanteille turvallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä antaa nuorelle mahdollisuuden löytää ja vahvistaa omia voimavarojaan ja kerätä voimia opintojen aloittamiseen tai jatkamiseen. Kun oma arki on usein harmaata, on ryhmätoiminnassa tärkeää luoda rento ja vapautunut ilmapiiri, jossa muiden nuorten antama vertaistuki saa tilaa. Heikki Haavisto
Lapin yliopisto / Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan ”Hyvinvoiva nuori? Yhteisölliseen kuntoutukseen osallistuvien nuorten aikuisten tulevaisuudenkuva ja toimijuuden kokemus". Tutkielman ohjasi Henna Pirskanen. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |