Opetusala on ollut muutoksessa viimeisten vuosien aikana perusopetuksessa. Työtä ovat osaltaan haastaneet uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto perusopetuksessa ja COVID-19 viruksen aiheuttama vaikutus opetustyöhön työn muuttuessa ajoittain etä- ja hybridityöksi. Työssä tapahtuneet muutokset ja työn vaatimusten kasvu yhdessä ovat voineet osaltaan lisätä näkemykseni mukaan opetusalan esihenkilöiden käytäviä haastavia palautekeskusteluita. Pro gradu -tutkielmassani tutkin esihenkilöiden kokemuksia haastavista palautekeskustelutilanteista. Oma taustani esihenkilönä oli innoittamassa tämän tutkimuksen tekemiseen. Osaltaan osallistumiseni aikoinaan jo edesmenneen professori Juha Perttulan luennoille vaikutti kiinnostuneisuuteeni fenomenologisen tutkimuksen tekemiseen. Teoreettinen lähestymistapa tutkimuksessani on eksistentiaalinen fenomenologia, jossa tutkimuskohteena on ihmisen kokemuksellinen suhde omaan todellisuuteensa. Tutkimukseni ihmiskäsityksen perustin Lauri Rauhalan holistiseen ihmiskäsitykseen. Tutkimusaineiston hankin haastattelemalla viittä Rovaniemellä koulutuspalveluissa työskentelevää esihenkilöä. tulokset esitin yleisenä merkitysverkostoina mukaillen Amedeo Giorgin analyysimallia. Haastavat palautekeskustelut ovat monialaisia ilmiöitä Tutkimukseni osoitti, että haastavat palautekeskustelut ovat monialaisia ilmiöitä, ja tutkimuksen mukaan positiivisia ja negatiivisia tunnekokemuksia koettiin saman verran kokemuslaatuja erottelemalla. Mielestäni tämä osoitti myös, että haastavatkin palautekeskustelutilanteet voidaan kokea positiivisiksi, kun yhdessä pystytään löytämään keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Haastavissa palautekeskusteluissa onnistuminen vaatii luottamusta Tutkimuksessa esille nousi luottamuksellisuuden tunteen kokemisen tärkeys onnistuneissa palautekeskusteluissa. Silloin kun luottamusta on, vaikeistakin asioista voidaan keskustella rakentavasti. ”se mikäs siinä sehän oli helppo kun oli luottamuksen tunne niin siinä käydään keskustelua asioista, siinä on helppo asettaa tavoitteita, siinä on helppo pallotella sitä, että ei eihän sitä nyt näin, pidetään tapaaminen sitten ja katotaan miten ollaan edistytty ja toki tämä tehään joka jutussa mutta se etenee ja siinä pääsee eteenpäin” Oman esihenkilön ja kollegoiden tuki on merkityksellistä Omalta esihenkilöltä saatu tuki koettiin merkitykselliseksi ja tutkimuksen mukaan esihenkilöt kokivat saavansa hyvin tukea omalta esihenkilöltä. Tärkeää oli oman esihenkilön kanssa keskustelu, palaute ja reflektointi. Haastavissa tilanteissa tärkeää oli myös, että asian kanssa ei jääty yksin ja aina oli mahdollisuus kääntyä jonkun puoleen. Kollegoilta saadun tuen merkitys tutkimuksen mukaan oli tärkeää. Kokemuslaatujen erotteleminen laajentaa fenomenologista analyysia Tutkimustuloksena voidaan myös pitää, että analysoitaessa kokemuksia kokemuslaatuja erottelemalla kokemusten yksilökohtaisempi rakenne ja aito kokemus tulee esille paremmin. Vaikka tutkimusaineisto oli kohtuullisen pieni, se kuitenkin osoitti, että tällainen lähestymistapa jossa kokemuslaadut erotellaan toisistaan helpottaa tärkeiden kokemusten tunnistamista paremmin. Lopuksi Tutkimukseni tulokset vahvistivat käsitystäni haastavista palautekeskusteluista monialaisina kokemuksellisina ilmiöinä. Tutkimukseni toi esille myös esihenkilöiden positiivisen johtamisen strategioiden hyödyntämisen haastavissa palautekeskustelutilanteissa. Ilahduttavaa oli huomata, että haastavien asioiden kanssa ei jääty yksin, vaan tukea sai aina joko omalta esihenkilöltä tai kollegoilta. Pia Korpela Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan ” On ollu tiukkojaki tilanteita, mutta se on se keskustelu” Opetusalan esihenkilöiden kokemuksia haastavista palautekeskusteluista Työn ohjaajana toimi Ville Pietiläinen. Kirjallisuutta: Giorgi, A. (2012). The Descriptive Phenomenological Method in Psychology. Amodified Husserlian Approach. Duquesne University Press. Perttula, J. (1995). Kokemus psykologisena tutkimuskohteena. Johdatus fenomenologiseen psykologiaan. Tampere. Suomen fenomenologinen instituutti. Salmi I., Pietiläinen, V. & Syväjärvi, A. (2020). The Experience Qualities Approach to Leadership and Employee Well-being, Nordic journal of working life studies, Vol.11, Number 2, June 2021. Saatavilla www-muodossa https://doi.org/10.18291/njwls.122593 Rauhala, L. (1993). Eksistentiaalinen fenomenologia hermeneuttisen tieteenfilosofian menetelmänä. Tampereen yliopisto. Kuva: Pixabay
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |