Taloudellisen väkivallan taustalla esiintyviä riippuvuuksia tutkielmassani olivat alkoholi- ja huumeriippuvuus, peliriippuvuus sekä tekijän (pakko)rahalähetysten toimittamisesta perheelle kotimaahan. Riippuvuudet kulkevat myös käsikädessä. Rahapelaamisen on havaittu olevan yhteydessä päihteiden käyttöön, ja erityisesti alkoholin ja rahapelaamisen välillä on todettu voimakas yhteys (Lintonen ym. 2018). Photo by rupixen.com on Unsplash Taloudellinen väkivalta on muihin väkivallan muotoihin verrattuna heikosti tunnistettu, mutta se ei ole ilmiönä mitenkään uusi. Minna Canth (1885) kuvasi parisuhteessa ilmenevää taloudellisen väkivallan ja riippuvuuden yhteyttä teoksessaan “Työmiehen vaimo” jo toistasataa vuotta sitten. Teoksessa taloudellisen väkivallan tekijänä oli mies, joka käytti puolisonsa säästöjä ja ansiotuloja juomisensa rahoittamiseen, sekä painosti vaimoa ottamaan velkaa. Kokijana oli nainen, joka yritti elättää perhettä ja saada ruokaa sairastavalle lapselle. Hän ei halunnut ottaa velkaa, koska ei olisi kyennyt maksamaan sitä takaisin. Nainen joutui kokemaan ja kantamaan häpeää ja syyllisyyttä sekä yhteisön paheksuntaa. Tarinassa on useita taloudellisen väkivallan tunnuspiirteitä. Tarkastelin tutkielmassani parisuhdeväkivallan, taloudellisen väkivallan ja riippuvuuksien lisäksi myös avun hakemisen ja saamisen kokemuksia sekä esteitä. Tutkimusaineiston analyysin toteutin mukaillen Anniina Kaittilan ja Leo Nyqvistin (2014) jäsennystä taloudellisen väkivallan muodoista: työssäkäynnin rajoittaminen ja häiriköinti, rahaan liittyvä kontrollointi, taloudellinen hyväksikäyttö ja eron jälkeinen väkivalta. Työssäkäynnin rajoittamista ja häiriköintiä ei ilmennyt aineistossa, ja täydensin analyysiä aineistossa esiin tulleen “lapsiin ja perheeseen kohdistuvat seuraukset ”, joka ilmeni aineistossa siten, että tekijällä oli kiire saada yhteinen lapsi. Kiinnostusta lapseen tai lapsen kuluihin ei tekijällä kuitenkaan ollut ja esimerkiksi harrastuksiin tai hankintoihin ei osallistuttu ja eron jälkeen lasta ei haluttu tavata ja yhteydenpito katkesi. Kokija pelkäsi tekijän myös lainaavan lapsilta rahaa ilman aikomusta maksaa takaisin. Väkivallan kokija joutui myös lainaamaan rahaa lapselta, jotta tekijä selviäisi ottamistaan veloista. Lasten ja nuorten kokemuksia perheissä ilmenevästä taloudellisesta väkivallasta ja riippuvuuksista olisi tärkeää tutkia enemmän, koska siitä on vähän tutkimuksia olemassa. Tekijän huumeriippuvuus on aiheuttanut väkivallan ja väkivaltaisen velkojen perinnän uhkaa, joihin vedoten tekijä sai painostettua kumppanin lainaamaan tai antamaan itselleen rahaa. Väkivallan uhka voi lisätä turvattomuuden tunnetta, suojattomuutta ja hengenvaarassa olemista, mikä saa kokijan vaikenemaan asiasta. Taloudellinen väkivalta on voinut lisääntyä ja edetä vaivihkaa, jolloin kokija on pahimmillaan havahtunut tilanteeseen vasta parisuhteen päätyttyä. Taloudellisen väkivallan tunnistaminen ja nimeäminen on haastavaa, ja avun hakemisessa sekä saamisessa on estäviä tekijöitä, kuten vaikenemista, häpeää ja syyllisyyden tunteita. Häpeä voi eristää kokijan omista läheisistään, ja estää häntä puhumasta esimerkiksi rahapeliongelmasta lähipiirilleen (Karmakka- Asare & Lind 2022). Talousongelmia voidaan peitellä, koska niitä pidetään yhteiskunnassa usein merkkinä jonkinlaisesta epäonnistumisesta, ja tilanteissa, joissa tarvittaisiin asiantuntija-apua, ongelmissa oleva voi yrittää selviytyä yksin (Heiskanen & Pantzar 2022). On tärkeää tiedostaa, että parisuhteissa ilmenevän taloudellisen väkivallan taustalla voi olla riippuvuus tai erilaisia riippuvuuksia. Puheeksi ottamisella ja avoimella keskustelulla voi olla valtavan suuri merkitys taloudellisen väkivallan kierteen pysäyttämiseksi ja katkaisemiseksi. On tarpeen purkaa avun saamisen esteitä, kuten vaikenemista, häpeän ja syyllisyyden tunteita. Kirjoittanut sosiaalityön opiskelija Elina Seitz Lapin yliopistosta. Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ”Riippuvuudet parisuhteissa ilmenevän taloudellisen väkivallan taustalla”. Tutkielman ohjaajana toimi Pia Skaffari. Lähteet:
Canth, Minna. 1885. Työmiehen vaimo. Werner Söderström Osakeyhtiö 2018. Heiskanen, Maria & Pantzar, Juha. 2022. Teoksessa Alho, Hannu, Aalto, Mauri, Castrèn, Sari & Pajula, Mari (toim.) Peliriippuvuus. Duodecim. Printon. Tallinna. Kaittila, Anniina & Nyqvist, Leo. 2014. Taloudellinen väkivalta parisuhteessa – kirjallisuuskatsaus. Janus vol 22 (3) 2014, 262-278. Karmakka-Asare, Hanna & Lind, Kalle. 2022. Teoksessa Alho, Hannu, Aalto, Mauri, Castrèn, Sari & Pajula, Mari (toim.) Peliriippuvuus. Duodecim. Printon. Tallinna. Lintonen, Tomi, Nevalainen, Jaakko & Latvala, Tiina. 2018. Teoksessa Mäkelä, Pia, Härkönen, Janne, Lintonen, Tomi, Tigerstedt, Christoffer & Warpenius, Katariina. Näin Suomi juo: Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Juvenes Print. Suomen Yliopistopaino Oy. Helsinki. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |