Työhyvinvointi on merkittävä valtti organisaatioiden välisessä kilpailussa ja työyhteisöjen jatkuvassa kehittämisessä ja työyhteisöiltä vaaditaan kykyä jatkuvaan uudistumiseen, innovaatioiden tuottamiseen ja tuotannon kehittämiseen. On kuitenkin huomattu, että kasvu, tuottavuus ja tehokkuus vaativat muutakin kuin uusinta teknologiaa ja loputonta prosessien hiomista. Entistä tärkeämmäksi ovat muodostuneet ne asiat, jotka saavat pidettyä työntekijät innostuneena ja asiansa osaavina. Työ voi antaa ihmiselle sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja, mutta se voi myös kuluttaa niitä. Koska työ on ihmisille nykyään iso osa arkea, voi rajanveto työssä jaksamiseen ja työhyvinvoinnin sekä oman henkisen hyvinvoinnin välillä olla vaikeaa, eikä näitä asioita voida pitää myöskään erillään. Myös psykososiaalisen kuormituksen merkitys työyhteisöjen työhyvinvoinnissa on viime aikoina voimistunut, sillä panostaminen ainoastaan työn fyysiseen kuormittumiseen ja hyvinvointiin ei enää riitä. Tutkin pro gradu -tutkielmassani kuntayhtymässä olevan työyksikön psykososiaalisen työhyvinvoin-nin kehitystä vuosien 2018 ja 2020 aikana. Aineisto tutkielmaan kerättiin noin 35 hengen työyhteisölle kolmena perättäisenä vuotena tehdyllä työhyvinvointikyselyllä. Tutkielmassani tarkastelin työyhteisön psykososiaalisen työhyvinvoinnin kehittymistä kahdesta näkökulmasta; työstä ja työoloista johtuvasta psykososiaalisen työhyvinvoinnin näkökulmasta, johon kuuluu työn kuormitus, vuorovaikutus, työn hallinta ja osaaminen. Toisena näkökulmana oli esimiestyön vaikutus psykososiaaliseen työhyvinvointiin. Työyksikön kuormittavuuteen vaikutettiin palkkaamalla lisätyövoimaa sekä kehittämällä työn organi-sointia. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää pyrkiä henkilöstön psyykkisen ja fyysisen kuormittavuuden hallintaan, johon tehokkaimpia keinoja ovat ennakointi ja suunnitelmallinen toiminta. Työn hallinnan ja työn psyykkisten vaatimusten tulisi olla myös sopivasti tasapainossa stressin ja terveydellisten haittojen välttämiseksi. Työyhteisötaitoihin kuuluu myös yhteisten pelisääntöjen noudattaminen, hyvä käytös ja kohteliaisuus sekä kommunikaatio. Työpaikan hyvä vuorovaikutus luo luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin, jolloin työyhteisö on toimiva ja kaikki työyhteisön jäsenet pystyvät keskustelemaan keskenään vaikeista-kin asioista. Työyhteisön psykososiaalisen työhyvinvoinnin vuorovaikutus - osa-alueen positiiviseen kehittymiseen vaikutti muun muassa yhteiset ja säännölliset työpaikkakokoukset sekä työnohjaus. Kehittämistyön tuloksena merkittävin muutos tapahtui työskentelytapojen ja työn tekemisen alueella. Tähän vaikutti todennäköisesti työnohjausjärjestelmän parempi hyödyntäminen sekä yhteisten toimintatapojen tarkempi määrittely. Työn henkinen raskaus, suuret työn vaatimukset ja pieni työn hallinta ovat osa-alueita, joiden parantamiseen työyhteisöjen kannattaa panostaa. Kun työ on monipuolista ja työntekijä voi vaikuttaa omaan työhön sekä osallistua omaa työtä koskevaan päätöksentekoon, vahvistuu myös työntekijän tunne oman työn hallintaan. Kaikkein vaikuttavimpia työhyvinvoinnin kannalta on todettu olevan työntekijän osaamisen kehittämi-nen. Työyksikössä osaaminen vahvistui muun muassa omalla ja ulkopuolelta ostetuilla koulutuksilla sekä kehittämällä yhteisiä työ- ja toimintatapoja. Tiedostettu ammatillisuus vahvistaa työntekijän itse-tuntoa, jolloin myös ajankäytön ja omien resurssien optimaalinen käyttö tehostuu. Jatkuva oppiminen auttaa työntekijää elämään jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ja hallitsemaan samalla työelämän muutoksia.
Yksi työyksikön merkittävä työhyvinvointia edistävä tekijä on hyvä johtaminen. Etenkin tulevaisuus- ja muutosorientoitunut, valtuuttava, osallistava ja työntekijälähtöinen johtaminen on yhteydessä työhyvinvointiin. Työyhteisön toimivat ja hyvin johdetut prosessit selkeyttävät työtehtäviä, lisäävät turvallisuuden tunnetta työn tekemiseen ja helpottavat ymmärtämään yhteisiä työn tavoitteita. Tutkielmani perusteella myös esimiestyössä ja henkilöstöjohtamisessa oli tapahtunut edistymistä kun työyhteisön keskusteleva kulttuuri kehittyi ja esimieheltä saatu tuki oli vahvistunut. Työyhteisön kehittämistyössä ei pidä unohtaa, että myös johtajien ja esimiesten työhyvinvoinnin huolehtimisella on merkitystä työhyvinvoinnin johtamisen onnistumiseen. Johtopäätöksieni mukaan voidaan todeta, että;
Hannele Pöykiö Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteiden pro gradu-tutkielmaan ”Kotihoidon psykososiaalisen työhyvin-voinnin kehitys kuntayhtymässä”. Kuvat: Pixabay Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |