Neuvottelut Transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) tulivat ja menivät, mutta tuona parin vuoden aikana kauppakomissaari Cecilia Malmström yritti päättäväisesti vakuuttaa eurooppalaiset siitä, että TTIP-vapaakauppasopimus olisi avain onneen.
Puheen voima Puheet ovat aina olleet poliitikoiden tärkeänä työvälineenä. Puheiden avulla pyritään vaikuttamaan kansaan aina äänestyskäyttäytymisestä sodan hyväksymiseen. Tällaista suoraa, mutta samalla yhdensuuntaista, yhteyttä ei juurikaan synny poliitikon ja äänestäjän välillä muulloin kuin puheen aikana. Ei siis olekaan yllättävää, että poliitikot tarttuvat retoriikkaan puheidensa pönkittämiseksi. Uusi retoriikka Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani Cecilia Malmströmin TTIP-puheita ja niissä käytettyä argumentaatiota Chaïm Perelmanin uuden retoriikkan näkökulmasta. Perelmanin uusi retoriikka pureutuu juuri puheissa käytettyyn argumentaatioon ja sen keskiössä on juuri yleisö. Argumentaatio tulee Perelmanin mukaan sovittaa aina yleisön mukaan käyttämällä sellaisia lähtökohtia, joiden voidaan ajatella olevan jo valmiiksi yleisön hyväksymiä. Tämä näkyi myös vahvasti Malmströmin puheissa. Hänen argumentaationsa oli rakennettu juuri eurooppalaisen yleisön mukaan ja tämä olikin selkeästi puheiden kohderyhmänä. Malmström käytti pitkälti universaalille yleisölle suunnattuja melko yleisluontoisia argumentteja, mutta tilaisuuden tullen hän hyödynsi myös erityisyleisölle tarkoitettuja kohdennettuja argumentteja. Usko TTIP-sopimukseen Malmströmin argumentaation lähtökohtana oli tietysti se, että TTIP-sopimus lisäisi vaurautta ja täten myös hyvinvointia koko Euroopan alueella. Hänen näkemyksensä on erittäin liberalistinen: vapaus lisää hyvinvointia. Toki sopimus koskisi lähinnä vain Yhdysvaltoja ja EU:n jäsenvaltioita, mutta Malmström uskoi myös vahvasti, että sen hyvinvointia tuottava vaikutus leviäisi myös näiden alueiden ulkopuolelle. Malmströmin käytti puheissaan huomattavasti runsaammin faktapohjaista argumentaatiota tunnepohjaisen vetoamisen sijaan. Hän esitti runsaasti konkreettisia esimerkkejä, varsinkin prosenttilukujen avulla, TTIP-sopimuksen mahdollisista positiivisista vaikutuksista. Erityisesti pienyrityksille tulevat hyödyt olivat tärkeässä asemassa hänen puheissaan. TTIP:n tulevaisuus Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen TTIP-neuvottelut menivät jäihin. Trump ei ole halukas jatkamaan Obaman avoimuuden tiellä, vaan Yhdysvallat tuntuukin ajautuvan kohti protektionistista suuntaa. Jääkin nähtäväksi sulatetaanko TTIP-sopimus Trumpin valtakauden jälkeen, vai jäävätkö nämä neuvottelut vain muistoksi erilaisesta aikakaudesta. Mikko Valtonen Lapin yliopisto yhteiskuntateiden tiedekunta Perustuu valtio-opin pro gradu –tutkielmaan ”And TTIP can help.” Retorinen analyysi Cecilia Malmströmin TTIP-puheista. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |