Lastensuojelun jälkihuolto auttaa ja tukee itsenäistyvää nuorta oman elämän rakentamisessa. Nuoren kohtaaminen tasavertaisena kumppanina ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ovat luottamuksellisen asiakassuhteen perusta. Jälkihuollon sosiaalityössä tarvitaan monipuolista, laajaa osaamista, mutta myös organisaation toimivia rakenteita ja kohtuullista asiakasmäärää, jotta työ olisi laadukasta ja vaikuttavaa.
Jälkihuolto on aina mahdollisuus nuorelle. Jälkihuoltoon oikeutettu nuori on paremmassa asemassa esimerkiksi taloudellisen tuen ja palveluiden saamisen suhteen, kuin esimerkiksi aikuissosiaalityön asiakkuudessa oleva samanikäinen nuori. Sosiaalityöntekijät saavat käyttää laajaa, itsenäistä harkintavaltaa nuorten tukemiseksi ja järjestää palveluita nopeastikin ilman ylimääräistä byrokratiaa. Kuitenkin yhteisesti laaditut sovellusohjeet takaavat sen, että linjaukset ovat selkeitä ja yhtenäisiä. Jälkihuollon asiantuntijuuden jäsentyminen Toteutin tutkimukseni fenomenografisen analyysin avulla. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty fenomenografista analyysitapaa; Huuskon & Paloniemen [1] esittelemää menetelmää. Haastattelurunko on jäsennetty Helakorven [2] mallia käyttäen ammatillisen asiantuntijuuden osa-alueiden mukaisesti substanssiosaamisen, työyhteisöosaamisen, prosessiosaamisen ja kehittämisosaamisen teemoihin. Tutkimustulosten mukaisesti jälkihuollon sosiaalityön asiantuntijuus rakentuu tiedollisen osaamisen, taidollisen osaamisen, eettisen osaamisen ja jälkihuollon kehittämisen osa-alueista. Sosiaalityöntekijältä odotetaan juridista osaamista ja palvelujärjestelmän tuntemista, mutta henkilökohtainen, kokemusperäinen tieto on yhtä tärkeää. Tietämystä ajankohtaisista ilmiöistä nuorten maailmasta pidetään myös tärkeänä. Nuorten kanssa työskenneltäessä vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu, ja nuoria lähestytään voimavarakeskeisellä työotteella. Moniammatillisen yhteistyön hallitseminen ja verkostojen johtaminen on keskeistä jälkihuollossa. Eettinen osaaminen arvotetaan korkealle, ja sen perustana on nuoren kunnioittaminen ja luottamuksellisen asiakassuhteen rakentaminen. Jälkihuollon asiantuntijuuden kehittämisessä organisaatiolla ja rakenteilla on suuri merkitys. Jos työolot ovat hyvät ja työnantaja on kehittämismyönteinen, työntekijät jaksavat ja työtä pystyy toteuttamaan laadukkaasti. Jälkihuollon sosiaalityön merkitys kasvaa entisestään tulevina vuosina, kun jälkihuolto-oikeus on noussut 25-vuotiaaksi saakka. Lakiuudistus on tuonut lisää aikaa tehdä pitkäjänteistä muutostyötä. Moni nuori onkin valmis sitoutumaan työskentelyyn vasta silloin, kun jälkihuolto olisi jo aikaisemmin päättynyt 21-vuotiaana. Lakiuudistus on kuitenkin aiheuttanut sen, että asiakasmäärät ovat suuria, ja työntekijät uupuvat työtaakan alle. Tämä pitäisi huomioida jälkihuollon resursoinnissa varsinkin nyt, kun on siirrytty hyvinvointialueille ja palveluita kehitetään. Essi Kumpula Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu pro gradu-tutkielmaan Me ollaan tääl nuorta varten – jälkihuollon sosiaalityöntekijöiden käsityksiä asiantuntijuudestaan. Työn ohjaajana toimi Tarja Orjasniemi. Kirjallisuus
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |