Asiakkaan taholta kohdistettu henkinen väkivalta ei ole sosiaalialalla uusi ilmiö, vaikkakin se jää usein muunlaisen, esimerkiksi fyysisenä tekona ilmentyvän väkivallan alle. Julkisen vallan käyttö on osa sosiaalityöntekijän professiota Pro graduni tarkastelee sosiaalityöntekijöiden kokemuksia oikeudellisesta prosessista ja siihen saamastaan tuesta sen jälkeen, kun heitä on uhattu laittomasti työtehtävän yhteydessä. Laittomasta uhkauksesta puhutaan, kun työntekijää on uhattu rikoksella siten, että hänellä on syytä pelätä turvallisuutensa tai omaisuutensa vuoksi. [1.] Tutkimuksessani haastattelin neljää sosiaalityöntekijää, jotka ovat kokeneet laittoman uhkauksen ja käyneet sen vuoksi läpi oikeusprosessin ainakin osittain. Sosiaalialan sisällä sosiaalityöntekijät muodostavat oman professionsa ja työtehtäviensä vuoksi he ovat riskialttiita kohtaamaan asiakkaiden taholta tulevaa epäasiallista käytöstä. Sosiaalityöhön liittyy vahva tuki-kontrollisuhde, joka on omiaan aiheuttamaan vastakkainasettelua työntekijän ja asiakkaan kesken. Sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välillä voidaan todeta olevan aina jonkinasteinen valtasuhde. Mikä on estänyt sosiaalityössä laittomaan uhkauksen puuttumisen ja oikeusprosessin eteenpäin viemisen? Haastateltavien kokemusten perusteella työssä kohdattu uhkaus on vakavasti otettava asia. Heidän kokemuksensa saadusta tuesta vaihteli ja erityisesti työnantajalta saatu tuki koettiin usein riittämättömäksi. Etenkin oikeusprossin aloittamisen jälkeen työntekijä on ollut omillaan. Tutkimuksessani olen tuonut johtopäätöksinä esille haastattelujen ja teorian yhdistelyn kautta seikkoja, jotka kuvaavat sosiaalityöntekijöiden esteitä puuttua aktiivisesti laittomiin uhkauksiin. Jokainen teema on yhteydessä työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä yleisesti sosiaalityöntekijöiden alalla pysymiseen.
Rikoslain muutos antaa mahdollisuuden myös toisenlaiseen kokemukseen Tutkimukseni viittaa osittain aikaan ennen lokakuussa 2021 voimaan tulleeseen rikoslain uudistukseen, jonka myötä laiton uhkaus on muuttunut yksilöoikeudellisesta asiasta virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Rikoslain säännöstä muutettiin siten, että kun laiton uhkaus kohdistuu työtehtävää suorittavaan henkilöön, voi syyttäjä nostaa jatkossa syytteen laittomasta uhkauksesta myös työnantajan tekemän ilmoituksen johdosta. Lakimuutoksen on tarkoitus parantaa uhkauksen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden asemaa, oikeusturvaa ja työturvallisuutta. [1.] Aiemmin oman oikeusturvan toteuttaminen on ollut monelle esteellistä työnantajan tuen puutteen vuoksi. Lakimuutos tuo näin mahdollisuuksia puuttua uhkauksiin ja ajaa siten viranomaisten etua, koska uhkailun ja väkivallan osalta tulisi noudattaa linjausta siitä, ettei minkäänlainen uhkailu ole suotavaa. [8.] Aiheesta tarvitaan myös lisää jatkotutkimusta, etenkin tulevat oikeustapaukset rikoslain uudistuksen jälkeen näyttänevät suunnan lakiuudistuksen toimivuudelle. Rikoslain uudistus ei kuitenkaan itsessään tuo muutosta, vaan tarvitaan myös aktiivista puuttumista itse sosiaalialan sisällä toimiviin rakenteisiin ja ammattilaisten arvoihin. Reetta Pylkkänen Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan ”Työssään laittomasti uhattujen sosiaalityöntekijöiden kokemuksia oikeudellisesta prosessista ja prosessin aikaisesta tuesta”. Tutkielman ohjaajina toimivat Timo Harrikari (tutkimussuunnitelma) ja Anna Nikupeteri. Lähteet
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |