Sukupuoli on vallitsevaa kaksijakoista sukupuolikäsitystä laajempi ja moninaisempi ilmiö, mutta sukupuolten moninaisuus näyttäytyy normista poikkeavana ja sen huomioiminen nähdään erityisasiantuntijuutena. Katseen kääntäminen anatomiaa pidemmälle
Biologiaan pohjautuvan sukupuolen lisäksi, tulee huomioida yksilön sukupuoli-identiteetti eli yksilön kokemus omasta sukupuolestaan. Sukupuoli-identiteetti muovautuu usein läpi yksilön elämän. Toisinaan henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla kokemukseltaan muuttuva. Sukupuolta ei voida jakaa vain joksikin miehen ja naisen välillä, vaan sen sisällä ja ympärillä on laaja kirjo erilaisia identiteettejä ja sukupuolen kokemuksia. Esimerkiksi transihmisyys toimii kattoterminä transsukupuolisuudelle, muunsukupuolisuudelle ja transvestisuudelle. Sukupuoli-identiteetti voi olla sukupuoleton (esim. agender) tai sukupuolijoustava (genderfluid). Cissukupuolisuudella taas tarkoitetaan, että sukupuoli-identiteetti ja syntymässä määritelty anatomisiin piirteisiin pohjautuva sukupuoli, vastaa toisiaan. [1-3.] Myös cissukupuolisuuden sisällä vallitsee moninaisuus, sillä sukupuolta voidaan kokea ja ilmaista monin eri tavoin. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan niitä tapoja, joilla yksilöt ilmaisevat sukupuoltaan niin itselleen kuin muille. Jotkin näistä ovat tiedostamattomia ja toiset taas tietoisia tekoja esimerkiksi vaatetus ja puhetyyli. Sukupuoli-identiteettiin ja ilmaisuun vaikuttaa ympäröivän maailman vallitsevat käsitykset sukupuolesta. Sosiaalinen sukupuoli havainnollistaa niitä yhteiskunnan yleisiä representaation tapoja, joita sukupuolesta nähdään. Usein nämä tavat ovat kulttuurisiin sukupuolistereotypioihin- ja rooleihin pohjautuvia sekä kaksijakoisen sukupuolikäsityksen mukaisia (mies-nainen). [2-4.] Sensitiivinen kohtaaminen -avain hyvinvointiin?
Yhteiskunnan yleiset diskurssit valuvat myös sosiaalityön rakenteisiin ja käytänteisiin. Sukupuoli näyttäytyy myös sosiaalityössä kaksijakoisena tai se voidaan pyrkiä jopa kokonaan häivyttämään. Sukupuolineutraalien käytänteiden avulla sukupuoli katoaa tarkastelusta. Ongelmaksi nousee se, että esimerkiksi sukupuolesta johtuvan eriarvoisuuden ja syrjimisen havainnoiminen tulee sukupuolisokeuden vuoksi mahdottomaksi. Myös ilmiöiden sukupuolierityiset piirteet voivat jäädä huomaamatta. Sukupuolisensitiivisessä kohtaamisessa tavoitteena ei ole häivyttää sukupuolia tai pakottaa ihmisiä astumaan ”sukupuolityypillisen” käyttäytymisen ulkopuolelle. Sensitiivisessä kohtaamisessa annetaan kaikille mahdollisuus olla sellaisia kuin he ovat ilman yhteiskunnan asettamaa painetta tai ulkopäin tulevaa määrittelyä. Yksinkertaisia sukupuolisensitiivisiä tapoja sosiaalityön asiakaskohtaamisissa on paljon, esimerkiksi asiakkaan itsemäärittelyn mahdollistaminen ja sen kunnioittaminen, käyttämällä asiakkaan käyttämään käsitteistöä. Jos toivottu käsitteistö ei ole käynyt ilmi keskustelussa, käytä neutraalia sanastoa kuten lapsi, vanhempi, sisarus tai kysy asiakkaalta hänen mielipiteensä. Älä siis tee sukupuolittuneita oletuksia ja määritä asiakasta omien näkökulmien ja ennakko-oletusten pohjalta. Tärkeää on hyväksyvän ympäristön luominen, mitä voidaan edesauttaa esimerkiksi sukupuolineutraalien vessojen tarjoamisella yleisissä tiloissa. Sukupuolta ei tarvitse nostaa keskusteluissa ja kohtaamisessa korostettuun asemaan, vaan se voi näyttäytyä taustalla olevana rutiineihin kuuluvana normina. [5,6.] Kohti syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisia palveluita
Lopuksi Jos sensitiivisen ja moninaisuutta kunnioittavan kohtaamisen merkitys sukupuolivähemmistöön kuuluvien hyvinvointiin ja terveyteen ei herätä sosiaalityöntekijöitä ja muuta yhteiskuntaa toimimaan yksilöllisyyttä kunnioittavasti ja huomioivasti, voikin katseen kääntää aina lakiin. Moninaisuus on ja tulee aina olemaan osa elämää, minkä vuoksi yhteiskunta tulisi muovata moninaisuutta huomioivammaksi. Sukupuolisensitiivisyys ja toisia huomioiva kohtaaminen on taito siinä missä muutkin taidot, mikä tarkoittaa, että sen voi oppia. Kaikkea ei tarvitse tietää heti, vaan tärkeää on halu oppia, kehittyä ja kuunnella! Emilia Brusila Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan ”Kuvaileva kirjallisuuskatsaus sukupuolten moninaisuudesta ja sen huomioimisesta sosiaalityössä”. Ohjaaja Tarja Orjasniemi. Lähteet:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |