Suomeen muuttaviksi osaajiksi halutaan parhaat yksilöt. Suomella ei kuitenkaan ole pian varaa valikoida siirtolaisiaan, kun julkisen talouden eläkepommi kasvaa. Hallinnalla edistetään ja säännellään työperäistä maahanmuuttoa Nykypolitiikassa poliittiset päättäjät kehittävät väyliä tulla töihin Suomeen. Viimeksi huhtikuussa 2021 muuttui laki, jonka myötä kolmansien maiden, eli muiden maiden kuin EU/ETA-maiden, kansalaisten opiskeluun liittyvät oleskeluluvat muuttuivat. Nyt he voivat saada opintojen jälkeiseen työnhakuun kahden vuoden oleskeluluvan ja lisäksi opintojen ohessa työskennellä enemmän. Tämänkaltaiset lakimuutokset heijastavat, kuinka poliittiset päättäjät näkevät tärkeäksi vaikuttaa koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon. Sillä nähdään olevan vaikutusta tulevaisuudessa. Pro gradu -tutkielmani käsittelee hallinnan analytiikan kautta työperäistä maahanmuuttoa. Tutkimuksessani etsin hallinnan järkeilytyylejä ja perusteluita eli rationaalisuuksia sekä hallinnan toteutustapoja eli tekniikoita. Selvitin myös, miksi aineistoni pitää työperäistä maahanmuuttoa tärkeänä ja miksi sitä tulee edistää, eli millaista ongelmaa sillä ratkaistaan. On monia syitä, miksi työperäinen maahanmuutto on tärkeää. Suomessa on osaajapula, ja joillekin aloille ei löydy osaavia tekijöitä omista kansalaisista. Toisaalta on nähty yhteys monimuotoisen, eri taustoista tulevista ihmisistä koostuvien tiimien ja innovaatioiden välillä. Innovaatiot edistävät mm. Suomen vientiä. Tutkimukseni mukaan julkisen talouden ylläpitäminen on yksi juurisyy työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Kansainväliset osaajat tulevat töihin Suomeen ja samalla he maksavat veroja. Työperäisen maahanmuuton edistäminen ei ole kuitenkaan Suomessa yksinkertaista. Politiikassa tasapainotellaan kahden asian välillä: tarpeen saada osaajia Suomeen ja halun valita osaajista parhaimmat välillä. © mohamed_hassan, pixabay.com
Hallinnan järkeilytyylit ja keinot Hallinnan rationaalisuuksiksi eli järkeilytyyliksi löysin kolme erilaista tyyliä. Järkeilytyylit ovat samalla perusteluita ja ohjaavat sitä, mitä tekniikoilla halutaan toteuttaa. Elinvoimarationaalisuus yhdistää pyrkimyksen tasapainottaa seutukehitystä ja saada uusia työntekijöitä, eli veronmaksajia, osaajien avulla. Kasvurationaalisuus painottaa parempaa talouskasvua osaajilla ja työelämän kansainvälistymisellä. Pitovoimarationaalisuudella perustellaan halua monimuotoistaa työelämää ja kotouttaa osaajat pysymään Suomessa. Hallintakeinoina havaitsin aineistosta kolme eri tekniikkaa:
Työperäisen maahanmuuton haasteet Työperäisessä maahanmuutossa on monta puolta. Kun määrä kasvaa, myös eettiset ongelmat tulevat näkyvämmiksi. Oleskeluluvan tyyppi määrittää työntekijän elämää ja esimerkiksi työtuntien vähentäminen voi johtaa kielteiseen päätökseen jatkoarvioinnissa. Työntekijä voi kotoutua Suomeen hyvin ja kokea täällä itsensä kotoisaksi, mutta kielteinen oleskelulupa voi tylysti katkaista oleskelun. Lupien hakeminen on myös kallista. Lisäksi siirtolaisten palkka tai työolot voivat olla kantaväestöä huonommat ja heidän tietoisuus oikeuksistaan on joskus heikkoa. On ongelmallista, että työntekijä voi olla täysin riippuvainen työnantajastaan kielimuurin tai oleskelulupansa tyypin vuoksi. Näihin pyritään puuttumaan tiedonlevityksellä ja kotouttamisen kehittämisellä. Työperäinen maahanmuutto on osa Suomen tulevaisuutta. Se on keino puuttua negatiiviseen väestönkasvuun ja saada Suomeen innovaatioita, investointeja ja kansainvälistää suomalaista työ- ja koulutuskenttää. Suomi tarvitsee työntekijöitä muualta. Siksi halutaan vaikuttaa siihen, että Suomi olisi kutsuva paikka tulla töihin. Suomen hallitusten edistämät keinot muokata suomalaisia rakenteita, käytänteitä ja asenteita tähtäävät maahanmuuton helpottamiseen. Suomalaisen yhteiskunnan muutos tulee näkymään entistä enemmän meidän kaikkien arkipäivässä. Kiia Lehtinen Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu politiikkatieteiden pro gradu –tutkielmaan Kansainvälisestä työvoimasta ratkaisuja julkisen talouden ongelmiin. Hallinnan analyysi valtiotasoisista työperäisen maahanmuuton asiakirjoista. Työn ohjaajana toimi Aini Linjakumpu. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |