Suvereniteetti on valtion ominaisuus, joka tulee esiin suhteessa toisiin valtioihin. Aluekiistat herättävät kysymyksiä suvereniteetista. Onko alueen menettänyt osapuoli menettänyt myös suvereniteettinsa? Vaikea Syyrian suvereniteetti Arkipuheessa suvereniteetti yhdistetään usein itsenäisyyteen, mutta valtion suvereniteetti on paljon muutakin. Se on valtion olemassaolon kannalta välttämätön ominaisuus. Tutkielmassani keskityn tarkastelemaan Syyrian suvereniteettia. Syyrian tilanne on vaikea, ja tuskallisin monista vaikeuksista on 12 vuotta kestänyt sisällissota. Syyrialle ulkopoliittisesti vaikea kysymys taas on kysymys Golanin alueen hallinnasta. Alue sijaitsee Syyrian ja Israelin välissä, Lounais-Syyriassa. Se on ollut Israelin miehittämä lähes 60 vuotta. Nämä monimutkaiset ongelmat saivat pohtimaan, kertooko kyvyttömyys palauttaa Golan osaksi Syyrian aluetta jotain Syyrian suvereniteetin heikkoudesta. Tutkielmassani väitän, että kyllä kertoo. Lähtöoletukseni on, että Syyrian suvereniteetti on heikko ja sillä on tarve vahvistaa sitä sekä omien kansalaistensa ja kansainvälisen yleisön silmissä. Kuva: jdblack/Pixabay
Suvereniteetin vahvistaminen kiinnostuksen kohteena Suvereniteetin vahvistaminen tapahtuu Golanin tilanteen kohdalla retoriikan avulla. Tutkielmani tarkoitus on analyysin avulla tunnistaa tapoja, joilla Syyrian virallinen hallinto pyrkii retorisin keinoin vahvistamaan suvereniteettiaan. Aineistona tutkielmassani on Syyrian valtiollisen median SANA:n (Syrian Arab News Agency) uutistekstit, jotka koskevat Golanin alueen tilannetta [1]. Analysoin näitä tekstejä retoriikan analyysin keinoin [2]. SANA on voimakkaasti Syyrian virallisen hallinnon ohjauksessa, kuten usein autoritääristen valtioiden viralliset mediat ovat. Siksi uutistekstit sopivat hyvin Syyrian hallinnon näkemysten tarkasteluun. Suvereniteetin käsitteen ympärillä käytävä teoreettinen keskustelu on laaja, enkä pyrkinyt määrittelemään sitä tyhjentävästi työssä. Teoreettisen viitekehyksen tutkielmassani muodostavat Carl Schmittin teoria suvereniteetista ja Thomas Hobbesin yhteiskuntasopimusteoria. Lisäksi käytän kansainvälisen julkisoikeuden teorian määritelmiä suvereniteetin ja miehityksen käsitteille. Työni kannalta tärkeimmät Carl Schmittin ajatukset suvereniteetista koskevat toisaalta poikkeustilaa, toisaalta ystäviä ja vihollisia. Schmittin mukaan suvereeni ja vain suvereeni kykenee päättämään poikkeustilasta [3]. Lisäksi suvereenin valtion välttämätön tehtävä on se, että se jakaa muut valtiot ystäviin ja vihollisiin [4]. Thomas Hobbesin yhteiskuntasopimusteoriasta nostan tässä esiin ennen kaikkea sen tutkielmaani eteenpäin vieneen seikan, että kansalaisten uskollisuus ja hallitsijan – eli suvereenin – tarjoama suojelu kuuluvat erottamattomasti yhteen [5]. Niiden on pakko kuulua, sillä muuten yhteiskunta ajautuu sisällissodan tilaan. Sisällissodan tilassa Syyria juuri on. Ratkaisuna sisällissodan tilaan – tai Hobbesin käyttämän termin mukaisesti luonnontilaan – on yhteiskuntasopimuksen solmiminen. Tutkimukseni perusteella väitän, että Syyriassa kuitenkin on jo solmittu yhteiskuntasopimus, joka nyt näyttää ajautuneen karille. Syyrialla on suvereniteetti, jota se nyt yrittää puolustaa vaikeissa olosuhteissa. Valtio itsenäistyi Ranskan siirtomaavallasta vuonna 1946 ja sen jälkeen se on pyrkinyt rakentamaan kansallisvaltiota rajojensa sisäpuolelle. Nuo rajat on piirtänyt historian kuluessa moneen kertaan jokin Syyrian ulkopuolinen taho. [6] Suvereniteetin rakentaminen on entiselle siirtomaalle usein pitkä ja kivinen tie. Retoriikka suvereniteetin vahvistamisen keinona Tutkimukseni tuloksena selvisi, että Syyria pyrkii vahvistamaan suvereniteettiaan kolmen retorisen keinon avulla. Ensinnäkin, se pyrkii retoriikassaan vähättelemään Israelin suvereniteettia. Toiseksi, Syyria käyttää retoriikkaa, jossa se esiintyy kansainvälisen oikeuden puolustajana. Kolmanneksi, Syyrian virallinen hallinto käyttää sodan retoriikkaa vahvistaakseen Syyrian suvereniteettia: aineiston uutisteksteissä Golanin tilanteesta puhutaan, kuin meneillään olisi sota. Analyysin tuloksen perusteella voi pohtia Syyrian hallinnon poliittisia pyrkimyksiä. Hallinnolla on jonkin verran tahtoa ottaa kansalaisia mukaan politiikan tekoon – ainakin retoriikan tasolla. Sota ja väkivaltaiset taistelut ovat juurtuneet Syyrian keinovalikoimaan Lähi-idän alueen pitkän, konfliktiherkän historian kuluessa. Lisäksi tutkimukseni tuloksen perusteella voi päätellä, että Syyria on edelleen kiinnostunut yhteistyöstä muiden valtioiden kanssa osana kansainvälistä järjestelmää ja järjestöjä. Suuri ongelma tässä yhteistyössä on se, ettei kansainvälinen yhteisö ole kyennyt toimeenpanemaan Israelille asettamiaan velvoitteita. Muun muassa useat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat velvoittavat Israelin lopettamaan miehityksen. Kansainvälisen oikeusperustaisen järjestelmän ja yhteistyön uskottavuus vaatiikin suurta huomiota – etenkin nyt, kun maailman suurvaltasuhteita muovataan hiljalleen uusiksi. Anniina Pouta Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu valtio-opin pro gradu -tutkielmaan ”Syyrian suvereniteetin vahvistaminen Golanin aluetta koskevassa uutisoinnissa”. Tutkielman ohjaajana toimi Sandra Wallenius-Korkalo. LÄHTEET 1. SANA (2023). Golan is Syrian. https://www.sana.sy/en/?cat=23227 (haettu 22.5.2023). 2. Perelman, Chaïm (2007) Retoriikan valtakunta. Suomentanut Leevi Lehto. Tampere: Vastapaino. 3. Schmitt, Carl (1997) Poliittinen teologia. Suomentanut Tapani Hietaniemi. Helsinki: Tutkijalliitto. 4. Schmitt, Carl (2015) Poliittisen käsite. Suomentanut Arto Kuusterä & Jussi Palmusaari. Helsinki: Tutkijaliitto. 5. Hobbes, Thomas; Tuck, Richard (toim.) (1996) Leviathan. Revised student edition. Cambridge texts in the history of political thought. Cambridge: Cambridge University Press. 6. Kerkkänen, Ari (2017) Syyria: synnystä sisällissotaan. Helsinki: Like. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |