Talousvaikeuksien myötä pakottavan kontrollin kohteena olevat naiset joutuvat vastentahtoisesti pysymään pidempään pahoinpitelevissä parisuhteissa. Taloudellinen väkivalta on muodoltaan useimmiten taloudellista kontrollia, hyväksikäyttöä, työssäkäynnin häirintää ja rajoittamista sekä eron jälkeistä taloudellista vainoa [1]. Yleisellä tasolla parisuhdeväkivaltaa voi kohdata koulutus- ja sosiaaliseen taustaan katsomatta, eikä taloudellinen väkivalta tästä juuri poikkea. Kokonaisuudessaan ilmiö on vielä piilossa, sillä parisuhdeväkivaltaa käsittelevä tutkimus keskittyy lähinnä näkyvämpiin väkivallan muotoihin, kuten fyysiseen parisuhdeväkivaltaan. Välttämättä fyysisen väkivallan ulkopuolista parisuhdeväkivaltaa ei edes tunnisteta tai ymmärretä, millä on taloudellisen väkivallan uhrin kannalta negatiivisia vaikutuksia ja puutteita lainsäädännössä ja palvelujärjestelmässä. Tällä hetkellä yhteiskunnallisella tasolla mahdollisuuksia tarjota apua tai tukea taloudellista väkivaltaa kohdanneille on niukasti. Pakottava kontrolli rajoittaa yksilön elämää ja vapautta Taloudellista väkivaltaa värittävät vahvasti pakottavan kontrollin keinot, jotka rajoittavat uhrin elämää, itsenäisyyttä ja mahdollisuutta osallistua niin arkisiin kulutusasioihin kuin omaa elämää suuresti koskettaviin taloudellisiin päätöksiin. Taloudelliseen väkivaltaan kuuluvan pakottavan kontrollin seurauksena joutuu todennäköisesti jäämään parisuhdeväkivaltaa sisältävään parisuhteeseen. Yksi konkreettinen taloudellisen väkivallan, mutta myös pakottavan kontrollin keino on pakotettu velanotto. Mikäli nainen on pakotettu parisuhteessa ottamaan velkaa joko tietoisesti tai tekijän salaa esimerkiksi pankkikortin tiedot varastamalla, merkintä luottotiedoissa on kuusi kertaa todennäköisempi. Pakotetun velanoton tilanteiden ja kokemusten myötä on 2,5 kertaa todennäköisempää, että nainen on taloudellisesti riippuvainen puolisostaan. Velkaa voi ottaa todella helposti niin omissa kuin muiden nimissä esimerkiksi nettipankin kautta. Tämä luo uuden pelikentän parisuhdeväkivallalle ja taloudelliselle hyväksikäytölle. Miten taloudellista väkivaltaa kohdannutta tuetaan? Koska palvelujärjestelmässä on niukasti apu- ja tukikeinoja taloudellista parisuhdeväkivaltaa kohdanneille naisille, toipuminen ja elämän uudelleenrakentaminen on haastavaa. Sosiaalista tukea voivat tarjota niin sukulaiset, naapurit, ystävät kuin viranomaisetkin. Tuki voi olla aineetonta, kuten kohtaamista, arvostuksen saamista tai keinoja kohottaa naisten itsetuntoa. Sosiaalinen tuki voi olla myös aineellista ja konkreettista, kuten ruokatukea tai taloudellista tukea. Sosiaalisen tuen avulla uhrit voivat päästä takaisin jaloilleen taloudellisen väkivallan kohtaamisen jälkeen. Sosiaalinen tuki ei kuitenkaan voi estää taloudellisen väkivallan tapahtumista. Vaikean taloudellisen väkivallan jälkeen naisilla saattaa olla vaikeuksia esimerkiksi toimeentulossa tai asumiskysymyksissä. Koska taloudellinen väkivalta ja siihen kuuluva kontrolli vaikuttavat niin oleellisilta osin yksilön elämään, parisuhdeväkivalta voi jopa kaventaa sosiaalisen tuen muodostamista ja sen vaikuttavuutta. Sosiaalinen tuki voi olla vahvasti kontrollin värittämää. Jonna Kuisma Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto. Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan: ’’Naisten kohtaama taloudellinen väkivalta parisuhteissa – Pakottavan kontrollin ja sosiaalisen tuen saamia merkityksiä’’. Tutkielman ohjaajana toimi yliopistonlehtori Pia Skaffari. Lähteet:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |