”Piilottelin koko työpäivän yksin työhuoneessani lukitun oven takana, taukohuoneessa käynnit ajoitin niin, ettei siellä ollut muita. Oven läpi käytävältä kuului joidenkin työkavereiden naurua, yksi työkaveri laittoi Teamsilla viestiä, että on yksin huoneessaan itkemässä, koska tilanne ahdistaa ja pelottaa.” Sosiaalityön arki muuttui pandemian myötä suuresti, mikä herätti työntekijöissä myös monenlaisia tunteita. Pro gradu -tutkielmassani keskityn tarkastelemaan näiden moninaisten tunteiden suhdetta sosiaalityön ammatilliseen toteuttamiseen hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tunteet nousivat esille sosiaalityöntekijöiden päiväkirjoista, joita sosiaalityöntekijät kirjoittivat pandemian ensimmäisen aallon aikana keväällä 2020. Päiväkirja-aineisto on osa The challenges and solutions of pandemic and post-pandemic social work in the glocal settings (PANDA) -hanketta. Tunteet osana ammatillisuutta Sosiaalityötä voidaan luonnehtia tunnetyönä, sillä tunteet kuuluvat vahvasti niin ammatillisuuteen kuin asiakastyöhönkin (Hochschild 1983). Omien tunteiden ymmärtäminen ja hallinta osana työtä ovat myös keskeisiä työssäjaksamiseen liittyviä taitoja, joten koko sosiaalialan tulevaisuutta ajatellen niihin olisi jokaisen sosiaalityöntekijän tärkeä työssään kiinnittää huomiota. Poikkeusolot velvoittivat sosiaalityötä muuttamaan sosiaalityölle keskeisiä ja totuttuja työskentelytapoja nopealla aikataululla, mikä heijastui myös tunnekokemuksissa. Poikkeusolojen värittämät tunteet Pandemiakevät 2020 oli koko maailmalla tunteita herättävää aikaa. Alun hämmennyksen ja epätietoisuuden jälkeen sosiaalityöntekijöiden keskuudessa esille nousi erilaisia pelkoja ja huolia niin yksilöistä, omasta jaksamisesta kuin yhteiskunnan tulevaisuudestakin. Koronakuolemat lisääntyivät, työkaverit sairastuivat ja työyhteisöt erkaantuivat. Suru alkoi hiljalleen muuttua turtumukseksi ja vihaksi. Koko pandemia ärsytti, välinpitämättömyys ja itsekkäät ajatukset heräsivät, mutta samaan aikaan kamppailtiin myös oman syyllisyyden ja riittämättömyyden kanssa. Vaikka pandemia itsessään ei tuottanut kenellekään varsinaista iloa, oli kevään lopulla tunnelmat helpottuneita ja työntekijöiden keskuudessa vallitsi onnistumisen ilo. Pandemia toi sosiaalityön ammattilaisia yhteen ja tunneilmapiiristä välittyi ylpeys ja toiveikkuus. Sosiaalityöntekijät ja vaikenemisen kulttuuri Jostain syystä sosiaalityöntekijät ovat tunteineen jääneet usein taka-alalle erityisesti julkisissa keskusteluissa, eikä sosiaalityön yhteiskunnallinen arvostuskaan tunnu näissä kanavissa nousevan kovinkaan korkealle (Harrikari ym.2021). Sosiaalityön tärkeys pandemia-aikana jäi myös selkeästi muita aloja vähemmälle huomiolle (Pentini & Lorenz 2020). Sosiaalityöntekijöiden voisi katsoa onnistuneen työskentelemään poikkeusoloissakin erittäin ansioituneesti. Sosiaalityön ammatin ja osaamisen vahvuudet nousivat esiin, vaikkei niitä julkisissa keskusteluissa juuri huomioitukaan. Pandemian myötä sosiaalityöntekijät kuitenkin myös itse havahtuivat siihen, että sosiaalityön ääni on saatava kuuluviin, jotta sosiaalityöhön suhtauduttaisiin jatkossa vakavammin asiantuntija-ammattina, eikä jäisi toistuvasti muiden alojen varjoon. Varjoon se kuitenkin tulee myös jäämään, mikäli sosiaalityöntekijät itse eivät asiaan muutosta tee. Sosiaalityöntekijöiden tulee saada itse äänensä kuuluviin myös julkisissa keskusteluissa, jotta sen arvo ja merkitys yhteiskunnallisena tehtävänä ymmärretään muuallakin kuin oman ammattiryhmän sisällä. Laura Mahlamäki
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto. Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan ”Nyt puhuvat sosiaalityöntekijät – Tutkimus sosiaalityöntekijöiden tunteista poikkeusoloissa” Tutkielman ohjaajana on toiminut aluksi Timo Harrikari sekä myöhemmin Sanna Hautala. Lähteet: 1. Harrikari, Timo & Romakkaniemi, Marjo & Tiitinen, Laura & Ovaskainen, Sanna 2021: Pandemic and Social Work: Exploring Finnish Social Workers’ Experiences through a SWOT Analysis. The British Journal of Social Work 51(5). 1644 -1662. Lomakkeen alareuna 2. Hochschild, Arlie 1983: The Managed Heart: Commercialization of Human Feeling. University of California Press. Berkeley. 3. Pentini Anna Aluffi & Lorenz Walter 2020: The Corona crisis and the erosion of ‘the social’ – giving a decisive voice to the social professions, European Journal of Social Work 23:4. 543-553. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |