Työttömyys itsessään ei ole syrjäytymistä, vaikka sitä pidetään nykyisin keskeisimpänä syynä syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Työttömyys ei tarkoita vain palkan puuttumista, vaan se tarkoittaa myös osallisuuden menettämistä ja voi lopulta johtaa syrjäytymiskierteeseen. Tärkeää olisi saada työttömyys katkeamaan mahdollisimman nopeasti.
Julkisilla varoilla halutaan luoda pitkäaikaisia työsuhteita ja lievittää pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa pysyvää huono-osaisuutta. Koska työllisyydenhoito on myös keskeinen osa kunnan elinkeinopolitiikkaa, niin kunnalla on usein monipuolinen intressi toiminnassaan huomioida työllisyysnäkökulmat sekä edistää ja hoitaa työllisyyttä. Pro gradu -tutkielmassani tutkin pienten kuntien näkökulmasta, kuinka ne pyrkivät johtamaan ja organisoimaan pitkäaikaistyöttömien työllisyystoimintaa monitoimijaisella malilla. Tutkimukseni aineisto on kerätty kahdesta samankokoisesta lappilaisesta kunnasta, jotka hoitavat työllisyystoimintaa omana toimintana. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa on kuntia pyritty aktivoimaan työllistämiseen yhä enemmän Kuntien vastuuta heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisestä on lisätty viime vuosina ja kunnille on säädetty rahoitusvastuu pitkäaikaistyöttömien tuista. Kunnille on laeissa määritelty yleisiä toimenpiteitä, joilla kutien tulisi pyrkiä parantamaan työllisyyttä. Valtion ja kuntien yhteistyö on lisääntynyt ja kunnat ovat osallistuneet aiempaa enemmän pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisuyrityksiin, jotta ne voisivat säästää omissa kustannuksissaan. Kunnat ovatkin kehitelleet omaehtoisia malleja edistääkseen kuntansa työllisyyttä. Kunnat etsivät uusia palvelutarjonta- ja yhteistyömuotoja. Esimerkiksi yritykset, yhdistykset ja säätiöt voivat toteuttavat kunnan ohella näitä toimia. Toiminnan organisoinnin monitasoisuus on kunnissa kirjavaa ja kunnat voivatkin toteuttaa näitä tehtäviä samanaikaisesti useamman organisaation kanssa. Monitoimijainen malli kuntien työllisyyden hoidossa Tutkimuksessa tuli ilmi se, että verkostoyhteistyö on tärkeää myös julkisille organisaatioille. Kuntien ja valtion toimintaympäristö ovat aikaisempaa monimutkaisempia ja epävarmempia. Kehittämismallit eivät enää toimi ja niillä ei saavuteta haluttuja tuloksia. Yhtenä suurena haasteena julkisten palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa onkin toimintaympäristön muutoksen ja moniammatillisen yhteistyön ennakoimattomuuden ja kompleksisuuden huomioiminen. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti moniammatillisen verkostoyhteistyön kehittämisessä. Sen tulee olla koordinoitua ja tavoitteellista toimintaa, jossa on määritelty toiminnan päämäärät ja vastuut. Erityisesti kehittämisessä tarvitaan hallintojen välistä vuoropuhelua sekä hallintoalojen johtajien yhteistyötä. Kunnat eivät selviä yhteiskunnallisista tehtävistään yksin ja he tarvitsevat yhteistyökumppaneita mm. yksityisiä palveluiden tuottajia. Tutkimuksen tuloksena työllisyyttä pyritään kunnissa edistämään kunnan eri toimialojen kesken sekä yhteistyössä kunnassa toimivien muiden julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vähemmässä määrin muiden kuntien välisessä yhteistoiminnassa. Tutkimuksessa kunnat hoitivat työllisyystoimintaa omassa organisaatiossaan, mutta toimintaan halutaan mukaan muita toimijoita ja myös yhteistyötä muiden kuntien kanssa ollaan halukkaita tekemään. Elinvoimaisuuden edistäminen tähtää tulevaisuuteen ja jo siitä näkökulmasta katsottuna verkostomaiset toimintamallit ovat hyödyksi kunnan yleistä toimintaa ajatellen. Verkoston kautta kunta hakee toimintaan uutta panostusta ja uusia toimintatapoja . Verkostojohtamisen erityishaasteena voidaan pitää sitä, että miten ylin johto näkee yhteistyöverkostojen merkityksen oman organisaationsa toiminnalle. Kunnan rooli työllisyyden hoidossa nähtiin tärkeänä tutkittavissa kunnissa. Erityisesti siksi, että kunnissa ei ollut liikelaitoksia ja säätiöitä, jotka voisivat hoitaa työllisyystoimintaa kuntien puolesta palvelussopimukseen perustuen. Näin ollen kunnat tuottavat lain velvoittamat työllisyyspalvelut itse tai joiltain osin palveluverkostossa olevien yritysten ja yhdistysten kanssa yhteistyössä. Tärkein kriteeri toiminnan organisoinnissa ei ollut ns. ”rästimaksujen” alentaminen vaan enemmänkin kunnan elinvoimaisuuden lisääminen ja työttömien elämäntilanteen parantaminen. Pirjo Tallqvist Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan pienten kuntien pitkäaikaistyöttömien työllisyystoiminnan monitoimijaista mallista Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |