”Suomen syntyvyys kääntyi taas laskuun – ’Huolestuttavaa’”, ”Syntyvyyden lasku Suomessa tyssäsi vihdoin – ’Ei menetettyjä lapsia voida enää kuroa kiinni’”, julistavat iltapäivälehdet. Syntyvyyden lasku asettaa haasteen valtiolle muun muassa siksi, että työssäkäyvien määrä pienenee suhteessa vanhenevaan väestöön. Asiaan puuttuminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä syntyvyydessä on kyse ihmiskehon biologisesta prosessista ja näin ollen myös yksilön oikeuksista. Ei enää suoria keinoja Nykypäivänä valtion on entistä hankalampi säädellä ihmisten lisääntymistä konkreettisin ja suorin toimin, sillä esimerkiksi ehkäisyvälineiden ja -tietoisuuden saatavuus on laajaa. Lisäksi turvallisen abortin saavutettavuus on parantunut ja väestöpolitiikka on muuttunut ylipäätään yksilön kehollista itsemääräämisoikeutta kunnioittavammaksi. [1] Saavutetuista oikeuksista ollaan tuskin valmiita luopumaan, joten syntyvyyttä ei liene mielekästä yrittää nostaa rajoittamalla lisääntymisen sääntelyyn kehitettyjen teknologioiden saatavuutta. Rahallisten houkuttimien sekä hyvinvointipanostusten lisäksi syntyvyyden nostoon on olemassa yksi iät ja ajat toiminut keino, nimittäin normien muodostaminen ja vahvistaminen. Yksinkertaistettuna normi on eräänlainen oletus, jonka ulkopuolella eläminen tehdään hankalaksi tai joskus jopa mahdottomaksi. Normia on teoretisoinut muun muassa ranskalainen filosofi ja historioitsija Michel Foucault. Kuva: Unsplash.
Normina perinteinen perhe Syntyvyyden laskusta ollaan huolissaan myös naapurimaassamme Virossa, jonka väestöpolitiikkaa tutkin gradussani. Viron vuoden 2018 väestöpoliittisessa diskurssissa keskeisimpiä normeja ovat perinteisen perhekäsityksen alle kuuluvat normit, kuten heteroseksuaalisuus, binäärinen sukupuoli sekä sukupuoliin liitetyt roolit. Näiden ulkopuolella toimiminen, esimerkiksi muunsukupuolisuus tai vapaaehtoinen lapsettomuus tehdään väestöpoliittisessa diskurssissa mahdottomaksi. Diskurssissa kohdullinen keho roolitetaan poikkeuksetta feminiiniseksi, ja näin ollen myös hoivaavaksi ja suojelua sekä huolehtimista tarvitsevaksi. Tähän käsitykseen liitetään kyseenalaistamatta myös synnyttäminen ja äitiys. Muut sukupuolikäsitykset ja -identiteetit ovat siis diskurssissa mahdottomia, koska niiden olemassaolon mahdollisuutta ei huomioida. Normista poikkeavaa sukupuolisuutta paheksutaan keskustelussa sekä implisiittisesti että eksplisiittisesti. Esimerkiksi työelämän merkitys ei rakennu yhtä suurena synnyttäneille ja feminiinisiksi roolitetuille henkilöille kuin maskuliinisiksi roolitetuille henkilöille. Lapsettomuutta, ja erityisesti vapaaehtoista lapsettomuutta puolestaan kuvataan avoimesti uhkana ja ei-toivottuna asiana. Räikeimpänä esimerkkinä Martin Helme ekre-puolueesta sanoo, ettei lapsettomuuden valinneiden pitäisi saada eläkettä. [2] Globaalit ja lokaalit murheet Useissa maissa parhaillaan kaikuvat huolipuheet syntyvyyden laskusta kuulostavat erikoisilta vähenevien resurssien ja elintilojen maailmassa, jonka väkiluku ylitti hetki sitten kahdeksan miljardia. Painostavien normien muodostamista ja ylläpitämistä perustellaankin väestöpolitiikassa usein yksittäistä valtiota uhkaavilla asioilla, oli kyseessä sitten sotilaita kaipaava kansakunta tai veronmaksajia kaipaava yhteiskunta. Koko maailmaa koskettavien murheiden, kuten ilmastonmuutoksen tai luontokadon kaltaisia asioita väestöpoliittisissa keskusteluissa harvoin tuodaan esiin, sillä samalla nousisi esiin kiusallinen ristiriita lokaalin ja globaalin välillä. Hanna-Mari Räsänen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Perustuu kansainvälisten suhteiden pro gradu -tutkielmaan ”Viron väestöpolitiikka biovallan areenana – Diskurssianalyysi normittavan biovallan käytöstä Viron vuoden 2018 väestöpolitiikassa”. Työtä ohjasi Mika Luoma-aho. Lähteet 1. Keski-Petäjä, Miina (2022) Lapsia yhteiskunnan talkoisiin – syntyvyyden ja syntyvyyshuolen historiaa Suomessa. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/lapsia-yhteiskunnan-talkoisiin-syntyvyyden-ja-syntyvyyshuolen-historiaa-suomessa/?listing=simple 2. Riigikogu (2018) Olulise tähtsusega riikliku küsimuse "Kas esimese lapse sünd on ohus?" arutelu. https://stenogrammid.riigikogu.ee/et/201805311000 Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |