Lapset olivat istuneet takapenkillä ja vainoaja oli ajanut autolla pitkät päällä aivan heidän takapuskurissa kiinni. Ainoa asia mitä lapsi oli ajon aikana sanonut, oli että ”äiti minä en halua vielä kuolla”.
Sitaatti on eräästä käräjäoikeuden päätöksestä, joka kuvaa lapsen kokemaa pelkoa ja ahdistusta hänen eläessä lapsuuttaan vainon keskellä. Vaino luo pelon ilmapiirin, jossa lapset elävät lapsuuttaan. Vainoaminen on rikos Sekä yhteiskunnallisesta että sosiaalityön näkökulmasta vainoilmiö on merkittävä sosiaalinen ongelma. Erityisesti lapsiin kohdistuva vaino on vähän tunnistettu ja näkymätön ilmiö yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vainon keskellä elää lapsuuttaan moni lapsi. Vanhemman tai muiden lapselle tuttujen ihmisten viattomilta kuulostavat puhelinsoitot ja lapsen seuraaminen kodin ulkopuolella voivat kärjistyä siihen, että esimerkiksi lapsen koti yritetään tuhopolttaa. Suomessa vaino kriminalisoitiin 1.1.2014, jonka jälkeen vainoamisesta tuli virallisen syytteen alainen rikos. Rikoslain (1889/39) 7a§ mukaan ”vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta.” Vainoaminen voidaan määritellä juridisesti sekä yleisemmin vainoamisen havaitsemisen näkökulmasta, mutta joskus raja vainoamisen ja niin sanotun normaalin käytöksen välillä on häilyvä (Häkkänen 2008, 752; Häkkänen-Nyholm & Salo 2019, 298). Vaino voi ilmentyä kontrollointina tai vallan käyttönä sisältäen niin taloudellisia, sosiaalisia, psykologisia ja fyysisiä tekoja (Brewster 2003, 210–212; Løkkegaard ym. 2019, 8). Aiemmista tutkimuksista ilmenee, että vaino kohdistuu lapsiin eri tavoin. Vainoaja voi esimerkiksi seurata lapsia, saada lapset suostuteltua puolelleen, uhata lapsia tai käyttää lapsia toisen vanhemman uhkaamiseen. Vaino voi kohdistua lapseen välittömästi tai välillisesti. Vanhempien eron jälkeinen vaino heikentää myös lasten hyvinvointia ja turvallisuutta. Vaikka vaino ei kohdistuisi suoraan lapseen, on lapsi myös yhtä haavoittuvassa asemassa kuin vainon kohteena oleva vanhempi. (Løkkegaard ym. 2019, 13; Nikupeteri & Laitinen 2015, 830, 841; Stark & Hester 2018, 97.) Pro gradu -tutkimuksemme tutkimustehtävänä oli tunnistaa vainon erilaisia haavoittavuuden muotoja lapselle. Kiinnitimme huomiota myös siihen, miten vaino haavoittaa lasten vanhempia ja vaikuttaa sitä kautta lapsiin. Tutkimusaineisto koostui 41 käräjäoikeuden vainotuomiosta, jotka ovat osa CAPS-hankkeessa kerättyjä vainotuomioita vuosilta 2014-2017. Tutkimuksellamme haluamme nostaa lapsen asemaa ja vainon haavoittavuutta lapselle esille. Vaino haavoittaa lasta Vaino haavoittaa lasta ja hänen vanhempaansa eri elämän osa-alueilla, jotka vaikuttavat lapsen turvalliseen kasvuympäristöön. Tutkimuksessamme vaino kohdistui lapseen jo suoraan tai välillisesti. Tutkimuksestamme ilmeni, että vainon haavoittavuuden kannalta ei ollut merkitystä oliko vanhempi oma vanhempi tai muu lapselle tuttu henkilö. Vaino ilmenee ja vaikuttaa lapsiin yksilöllisesti. Tutkimuksessa jaottelimme vainon haavoittavuuden muodot rakenteelliseen, psyykkiseen ja emotionaaliseen, sosiaaliseen, fyysiseen sekä kasvuympäristön haavoittavuuteen. Vaino on moniulotteinen ilmiö, jota on haasteellista tunnistaa, rajata ja saada loppumaan. Vainon rakenteellinen haavoittavuus ilmenee siinä, että lapsen kärsimystä ja kokemusta ei aina huomioitu käräjäoikeuden päätöksissä eikä lasta aina kuultu oikeusprosessin aikana. Lapsen tapaamiseen ja huoltoon liittyvien vanhempien oikeuksien ja velvollisuuksien vuoksi vainoamista on haasteellista rajata. Vainoamista ei estänyt vainoajalle määrätty lähestymiskielto, uhrien turvakielto tai vainoajan aikaisemmat tuomiot. Rakenteelliseen haavoittavuuteen liittyy myös se, että viranomaisten kanssa tehtävä työskentely voi olla vainotulle ja hänen perheelleen kuormittavaa, esimerkiksi vainoajan tekemien perättömien lastensuojeluilmoitusten takia. Avun saaminen viranomaisilta saattaa jäädä hyvin vähäiseksi. Vaino haavoittaa niin psyykkisesti kuin emotionaalisesti lasta. Tämä näkyy lapsen negatiivisina tunteina, muun muassa pelkona, häpeänä, vihana ja suruna. Lapset voivat joutua elämään jatkuvasti varuillaan. Lapsilla voi ilmetä unettomuutta, keskittymisvaikeuksia tai mielenterveydellisiä ongelmia. Vainon kohdistuessa lapsen vanhempaan, lapsi usein pelkää vanhempansa puolesta ja vuorostaan vanhempi lapsensa. Vainon sosiaalinen haavoittavuus ilmenee lapsen elämässä sosiaalisten suhteiden vähenemisenä ja elinpiirin kaventumisena, esimerkiksi harrastuksista pois jättäytymisenä. Tyypillistä on, että vainoaja pyrkii manipuloimaan vainotun lapsen lähipiiriä. Myös sosiaalisessa mediassa tapahtuva vaino korostui etenkin nuorten kohdalla. Vainon vuoksi perhe voi joutua tekemään suuria elämänmuutoksia, kuten muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Vainon fyysinen haavoittavuus kietoo sisälleen fyysisen väkivallan ja seuraamisen sekä perheen omaisuuden rikkomisen. Vaino voi ilmentyä myös digitaalisena, esimerkiksi seksuaalissävytteisten valokuvien lähettämisenä tai lapsen valokuvaamisena. Vaino vaikuttaa negatiivisesti vanhemmuuteen sekä muihin lapsen turvallisiin sukulais- ja ystävyyssuhteisiin. Vaino voi koskettaa ketä vain Vaino on harvoin ennakoitavissa ja sitä voi olla hyvin haastava tunnistaa ja nimetä. Vaino voi koskettaa meistä ketä vain ja vainon uhriksi voi joutua missä elämän vaiheessa tahansa. Vaino ei rajoitu julkisuuden henkilöihin tai vain yhteen tiettyyn ihmisryhmään tai yhteiskuntaluokkaan. Vaino haavoittaa lasta oli hän sitten suoraan tai välillisesti vainon kohteena. Vainolla voi olla hyvin kauaskantoisia vaikutuksia lapsen elämään. Haluammekin korostaa tärkeää yhteiskunnallista kysymystä vaino ilmiötä tarkastellessa – miten voimme ennaltaehkäistä vainoa ja suojella lapsia siltä? Miten voimme auttaa vainoa kohdanneita lapsia ja heidän perheitään? Niina Olkinuora ja Jaana Suokas Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitelma perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan Äiti minä en halua vielä kuolla - Vainon haavoittavuus lapsen elämässä. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |