Usein väkivaltaisessa parisuhteessa elävät naiset kohtaavat ihmettelyä, miksi he eivät vain lähde suhteesta ja vastuu väkivallasta sekä parisuhteen päättämisestä näyttää olevan väkivaltaa kokevan naisen harteilla.
Väkivaltaisesta suhteesta lähteminen ei kuitenkaan ole väkivaltaa kokevalle naiselle helppoa. Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut sitä, mitkä tekijät vaikeuttavat väkivaltaisesta parisuhteesta lähtemistä. Väkivaltaankin tottuu Väkivalta parisuhteen ongelmana on helppo kieltää itseltä ja muilta ja väkivallan, erityisesti henkisen väkivallan, tunnistaminen voi olla vaikeaa. Parisuhdeväkivalta usein myös heikentää naisen itsetuntoa, joka edesauttaa väkivaltaisen kohtelun hyväksymistä sekä heikentää uskoa tulevaisuuteen parisuhteen päättyessä. Väkivaltainen parisuhdekaan ei kuitenkaan ole pelkkää väkivaltaa, vaan väkivaltaiseen suhteeseen liittyy myös hyviä asioita ja onnellisia vaiheita, joista luopuminen voi olla vaikeaa. Esimerkiksi parisuhteeseen ja yhteiseen perheeseen liittyvät toiveet ja unelmat voivat saada jäämään väkivaltaiseenkin suhteeseen. Nämä tekijät edesauttavat väkivallan normalisoitumista (esim. Husso 2003) parisuhteessa tehden lähtemisestä vaikeampaa. Tunteet vaikuttavat Väkivaltaisesta suhteesta lähtemistä vaikeuttavat tunteet, kuten häpeä, syyllisyys, sääli ja pelko. Pelko siitä, mitä tapahtuu itselle, kumppanille tai lapsille erotessa voi estää suhteen päättämisen. Nainen voi kokea kumppaniaan kohtaan myös sääliä sekä tuntea häpeää ja syyllisyyttä parisuhdeväkivallasta sekä suhteen päättämisestä, joka saa peittelemään väkivaltaa sekä jatkamaan suhdetta väkivallasta huolimatta. Tunteisiin on ulkopuolisena helppo suhtautua merkityksettöminä, ei järkeen perustuvina syinä jatkaa väkivaltaista parisuhdetta, mutta esimerkiksi pelko voi olla niin voimakasta, että se estää suhteesta lähtemisen ja saa väkivaltaiseenkin suhteeseen jäämisen tuntumaan lähtemistä turvallisemmalta vaihtoehdolta (Väänänen 2011). Käytännön asiat lähdön esteenä Vaikka väkivaltaisesta suhteesta haluaisi lähteä, voivat käytännön asiat muodostua lähtöpäätöksen eteen toimimista vaikeuttavaksi tekijäksi ja käytännön asiat voivat myös lähtöyrityksestä huolimatta saada palaamaan väkivaltaiseen suhteeseen. Esimerkiksi lähtötilanteen toteuttaminen, asumisen järjestäminen, taloudellinen toimeentulo tai yhteisten lasten asioiden järjestäminen voivat asettua lähtemisen esteeksi, kun väkivallan kokijalla ei ole riittäviä resursseja, kuten tietoa, voimavaroja ja tarpeeksi vahvaa tukea näiden asioiden hoitamiseksi. Väkivaltaisesta suhteesta lähteminen edellyttää käytännön asioiden järjestämistä, joka voi olla tavallista vaikeampaa, kun voimavarat ovat väkivaltaisen suhteen jäljiltä jo valmiiksi vähissä. Yksin jäävä väkivallan kokija Parisuhdeväkivallalle tyypillistä on väkivallan kokijan tukiverkostojen, kuten perhe- ja ystävyyssuhteiden, heikentyminen väkivallan kokijan eristämisen ja eristäytymisen seurauksena. Tukiverkostot eivät myöskään aina suhtaudu väkivallan kokijan kokemuksiin myötätuntoisesti, vaan väkivallan kokija saattaa joutua syyllistämisen ja vähättelyn kohteeksi, mikä voi vahvistaa naisen omia negatiivisia ajatuksia. Väkivaltaisessa parisuhteessa elävällä ei usein olekaan saatavilla riittävästi tukea ja apua tukiverkostoilta, mutta myös virallista apua tarjoavissa palveluissa on puutteita ja epäkohtia (ks. Skaffari ym. 2021). Ammattilaisetkaan eivät aina osaa ottaa väkivaltaa puheeksi, eivät tunnista väkivaltaa tai eivät tiedä, kuinka puuttua väkivaltaan ja minne sitä parisuhteessaan kokevan voi ohjata. Tieto väkivaltaisesta suhteesta lähtemistä vaikeuttavista tekijöistä on tärkeää, sillä väkivaltaa parisuhteissaan kokevat naiset eivät kykene vastaamaan niihin odotuksiin, joita heihin ja heidän toimijuuteensa parisuhteen päättämiseksi tällä hetkellä kohdistuu. Ymmärtämällä suhteesta lähtemisen vaikeutta, voidaan paremmin vastata näiden naisten tuen tarpeisiin niin epävirallisten kuin virallisenkin avun tahoilla. Janina Raunio Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaani Väkivaltaisesta parisuhteesta lähtemistä vaikeuttavat tekijät. Lapin yliopisto, 2022. Kirjallisuutta: Husso, Marita 2003: Parisuhdeväkivalta. Lyötyjen aika ja tila. Vastapaino. Tampere. Skaffari, Pia & Nikupeteri, Anna & Laitinen, Merja 2021: Auttamisjärjestelmän kriittiset kohdat parisuhdeväkivallan kokijoiden näkökulmasta. Tutkimusraportti. Lapin yliopisto. Väänänen, Kristiina 2011: Miten selviytyä väkivallasta? Teoksessa Hannus, Riitta & Mehtola, Sirkku & Natunen, Luru & Ojuri, Auli (toim.): Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsinki, 109-132 Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |