Voidaanko johtajaidentiteetin kehittymiseen vaikuttaa vai onko johtajuus synnynnäistä? Mitä on johtajan resilienssi ja miten työyhteisön viisaus kasvaa? Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani johtajan identiteettityöskentelyä, tunnetaitoja, kommunikointia ja voimavaroja. Tutkielman keskiössä on johtamisidentiteetin käsite ja sen muotoutuminen. Valmentavan johtamisen koulutus toimii tapausesimerkkinä identiteetin kehittymisen tarkastelussa. Tämän koulutuksen tavoitteena on auttaa johtajan identiteetin kehittymistä osana ryhmää, jossa ihmiset kommunikoivat avoimesti ja vastavuoroisesti keskenään. Keräsin tutkielman aineiston haastattelemalla kahdeksaa eri alojen johtajaa. Aineiston analysointi toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Identiteetin pysyvyys ja kehittyminen Identiteetti kulminoituu kysymykseen kuka minä olen? Tässä tapauksessa siis kysytään: kuka minä johtajana olen? Johtajuudesta on perinteisesti ajateltu, että se on synnynnäinen ominaisuus. Uudemman tutkimuksen mukaan ihmisen identiteetti ei kuitenkaan ole pysyvä, vaan kehittyvä ja muuttuva. Johtajan persoonallisuus heijastaa hänen tapaansa ilmaista itseään. Sosiaalinen identiteetti taas muotoutuu suhteessa ihmisiin, sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Persoonallisuus ja identiteetti vaikuttavat johtamistyylin ja johtajaidentiteettiin. Johtaja tarvitsee muita ihmisiä ja työyhteisöään kehittyäkseen ja tiedostaakseen ne alueet itsessään, joita hän ei huomaa. Itsetuntemus on johtajaidentiteetin muotoutumisessa tärkeää. itsensä näkeminen selkeästi ja omien rajojen tiedostaminen auttavat johtajaa päätöksenteossa, vaihtoehtojen punnitsemisessa, ihmisten ymmärtämisessä ja kohtaamisessa sekä vuorovaikutuksessa. Rohkaiseminen, korvaavat tunnekokemukset ja tarinat Positiivinen psykologia näkee johtamisen ihmisten rohkaisemisena, suunnan näyttämisenä, esimerkkinä olemisena ja ohjaamisena, josta tuloksena on parempi työyhteisö. Erilaiset ihmissuhteet ja niiden monet ulottuvuudet ovat läsnä johtamistyössä asioiden, tiedon, taidon ja huippuosaamisen rinnalla. Ihmisten välinen vuorovaikutus perustuu dialogiin, molemmin puoliseen, avoimeen keskusteluun, jossa peilataan omia ajatuksia, tietoa, tunteita ja kokemusta toisen näkökulmiin ja ajatteluun. Näin johtajuus pääsee kehittymään. Johtajaidentiteettiä voidaan rakentaa koulutuskokemuksissa saatujen uusien, korvaavien tunnekokemusten, ryhmään samaistumisen ja tarinoiden kautta. Ihmisen kokonaisuuden huomioiminen on tärkeää ja se vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa myös työyhteisössä. Johtaja työyhteisönsä edustajana ja osana ryhmää Johtaja edustaa omaa työyhteisöään. Hän ajaa tämän ryhmän etuja sekä edustaa sen arvoja ja normeja. Hän on myös rakentamassa oman työyhteisönsä sosiaalista identiteettiä olemalla oman ryhmänsä aktiivinen jäsen. Johtajan tehtävä on kuunnella ja ymmärtää oman ryhmänsä kulttuuria, heijastaa sille tärkeitä arvoja, toteuttaa ryhmälle tärkeitä asioita ja toimia aktiivisesti sen tavoitteiden mukaan. Johtajan johtajuusidentiteettikehitys tapahtuu suhteessa ryhmään ”minän” ja ”muiden” välillä. Tärkeää on, että häntä pidetään ”yhtenä meistä”. Minä ja muut yhdistyvät johtajaidentiteetissä. Johtajan identiteettikehitys liittyy saavutettuun kokemukseen johtajana olemisesta, seuraajien kokemukseen, että johtaja on heidän johtajansa ja yhteiseen käsitykseen siitä, mitä johtajana ja seuraajana oleminen tarkoittavat. Kun johtaja jakaa kokemuksensa ja tarinansa muiden kanssa koulutuksessa ja kehittää sitä, syntyy omistajuutta sekä koulutukseen että johtajaidentiteettiin. Sama pätee työyhteisöön. ”Me”- puhe on yksi esimerkki yhteisöön samastumisesta ja sen rakentamisesta. Kyseenalaista, saavuta potentiaalisi ja vahvista resilienssiäsi Valmentavan johtamisen koulutus pyrkii haastamaan osallistujaa kyseenalaistamaan omat ajatustapansa ja käytäntönsä sekä saavuttamaan oman potentiaalinsa. Itsensä lisäksi johtaja kannustaa alaisiaan löytämään parhaat puolensa, kykynsä ja taitonsa. Kun yksilö voimaantuu ja menestyy, samalla myös organisaatio kehittyy ja kukoistaa. Työyhteisössä jokainen työntekijä on arvokas ja ainutlaatuinen. Hänen kukoistus, hyvinvointi ja työssä jaksaminen vaikuttavat organisaatioon ja sen kykyyn käsitellä ja ratkaista ongelmia sekä kestää vaikeuksia. Organisaation ja johtajan resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä muutoksissa, menestyä epävarmuuden keskellä ja pyssyä toimintakykyisenä. Ihmisen vahvuuksien ja mahdollisuuksien parantaminen johtaa sekä yksilön että organisaation kukoistukseen, menestykseen ja tuottavuuteen. Kun yksilön vahvuudet ja työn vaatimukset kohtaavat, koko työyhteisön vahvuudet ja osaaminen pääsevät täydentämään toisiaan ja organisaatio pystyy menestymään. Tämä heijastuu ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Johtajaidentiteetin vahvistuminen ja hänen potentiaalinsa saavuttaminen hioutuu. Sen avulla hänen resilienssinsä, itsetuntonsa ja selviytymiskykynsä kasvaa. Muutoskriisit auttavat johtajaa kohti uutta suuntaa. Myönteisen puheen ja tunteiden merkitys sekä omistajuus Johtajaidentiteettiä tuetaan koulutuksessa myönteisellä puheella ja ilmapiirillä, jossa tunteet voivat näkyä ja niistä keskustellaan. Tunteet, ajatukset ja toiminta vaikuttavat toisiinsa. Ajatuksilla voidaan kuitenkin vaikuttaa tunteisiin, tilanteisiin ja toimintaan. Sosiaalinen liittyminen johtajakoulutusryhmään vaikuttaa myönteisesti tunteisiin ja voimistavat ihmissuhteita, antaen vertaistukea ja vaikuttaen fyysiseen terveyteen. Omaan ammattiryhmään ja muihin johtajiin liittyminen, siihen kuuluminen ja samaistuminen tunnetasolla on tärkeää. Tällöin johtaja kokee omistajuutta, sitä, että jokin on ”minun” ja ”meidän”. Koulutuksessa tällainen yhteenkuuluvuus ja johtajien osallisuus yhteisestä tekemisestä kasvaa ja kehittyy oppimisen myötä. Tämä vaikutus voi näin siirtyä työpaikalle. Omistajuuden tunne kuvastaa ihmisen perustarvetta kuulua johonkin, kykyä hallita, löytää oma paikkansa ja identiteettinsä. Sitä tulisikin vaalia, jotta se ei sammu tai muutu vaikkapa työstressiksi, turhautumiseksi ja ahdistukseksi. Viisaus ja muutoskriisit
Viisaus on muun muassa yhteisen hyvän tavoittelua ratkaisuja tehtäessä. Se on laaja-alaista, syvällistä ja tasapainoista tietämystä, jota sovelletaan erityisiin tilanteisiin. Merkityksen ja rajallisuuden ymmärtäminen, toisen ajatuskulkujen ymmärtäminen ja oikeudenmukaisuus yhdistyvät siinä. Se ottaa huomioon ajan ja paikan sekä ymmärtämisen syvyyden. Viisaus toimii yhdessä luovuuden kanssa ja se liitetään myös elämän tyytyväisyyteen myöhemmällä iällä. Sitä kohden on johtajan hyvä pyrkiä. Viisauden perustana on elämänkokemus ja syvällinen tietämys. Muutoskriisit ovat sysäämässä johtajaa etsimään ratkaisuja. Parhaimmillaan kriisit voidaan nähdä mahdollisuuksina, prosesseina ja kehitysvaiheina johonkin uuteen toimintaan, omaan ja organisaationsa kehittymiseen ja kokonaan uusiin mahdollisuuksiin. Muutoskriisi ja se, miten johtaja sen ratkaisee, on tukemassa hänen johtajaidentiteettinsä vahvistumista ja uusia tekemiään ratkaisuja. Parhaimmillaan se voi johtaa hänet kokonaan uuden äärelle oppimisprosessissa. Johtajan identiteetin kehittymiseen vaikuttavat suhde ja dialogisuus, osallisuuden/yhteyden kokemus ja tarinat sekä muutoskriisit. Myös johtajan omalla työhistorialla, hyvinvoinnilla, resilienssillä ja voimavaroilla on merkitystä hänen johtajaidentiteettiinsä. Sosiaalinen vuorovaikutus ja viisaus kasvavat ja kehittyvät johtajan kouluttautumisen, kokemuksen ja kasvun myötä. Kylli Niemelä Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteiden, erityisesti johtamisen psykologia, pro gradu -tutkielmaan: ”Identiteetin kehittyminen positiivisessa johtamisessa: tapausesimerkkinä valmentavan johtamisen koulutus” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |