Suomalaisten kuntaorganisaatioiden kehittyminen palvelukunniksi on muuttanut myös perusopetuksen toteutusta. Muiden julkisten palvelujen tapaan sen keskeisiksi toimintavoiksi on määritelty yhteistyö, vuorovaikutus ja osallistaminen. Perusopetuksella on erityinen yhteiskunnan jäsenyyteen liittyvä kasvatus- ja opetustehtävä, jota tulee hoitaa yhdessä toimien ja oppien. Oppilas ja huoltajat perusopetuspalvelun asiakkaana Nykyisessä hallintoajattelussa korostuu palvelun tuottaminen yhteistyössä ja palvelun käyttäjien näkeminen aktiivisina toimijoina. Koulumaailmassa uudistukset ovat näkyneet uusina käsitteinä, joissa koulutyö voidaan nimetä palveluksi ja oppilas huoltajineen asiakkaiksi. Perusopetuslaki velvoittaa koulutyössä huomioimaan oppilaan edun ensisijaisuus ja järjestämään opetus yhteistyössä kotien kanssa [1]. Koulun tärkeimmät yhteistyötahot ovat oppilas ja hänen huoltajansa. Hyvien hallinnon palvelujen tulee olla laadukkaita, mikä edellyttää toimivaa yhteistyötä niin koulun sisäisten kuin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Rehtorit yhteistyön johtajina Perusopetuksen kouluja johtavat rehtorit, jotka sijoittuvat kuntaorganisaation keskijohtoon. Heidän keskeinen tehtävä on toimeenpanijan rooli eli laittaa koulutuspoliittiset linjaukset käytäntöön annettujen lakien ja määräyksien mukaan [2]. Rehtoreiden johtamiseen liittyy piirteitä, jotka joko mahdollistavat tai rajoittavat käytännön tekoja. Näitä toimijuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi rehtorin asema, perusopetuksen perustehtävä, toimintaympäristön erityispiirteet ja rehtorin henkilökohtaiset tietoon sekä taitoon liittyvät ominaisuudet [3]. Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri vaatii rehtoreilta johtamistyötä, jossa koulutyön arjessa yhteistyön perusteet ovat esillä ja organisoinnilla mahdollistetaan yhteistyön käytännön toteutus. Koulumaailmassa käsitteet jaetusta johtamisesta ja tiimiorganisaatiosta ovat nykyään arkipäivää. Perusopetusorganisaatio oppivana yhteisönä Perusopetusorganisaation toimintakulttuurin perusta on yhtenevä yleisen hallintoideologisen ajattelun kanssa. Koulut tekevät yhteistyötä myös muiden hallintoalojen ja ympäröivän yhteisön kanssa. Yhteistyön tekeminen palvelujen tuottamisessa tapahtuu suunnitelmallisesti ja kehittämistyö pohjautuu seurantaa sekä arviointiin. Perusopetukseen kuuluu Oppiva yhteisö -periaate [4], joka heijastaa kaikkien tahojen kehittymisen jatkuvuutta ja keskeneräisyyttä. Yhteistyö kuuluu sivistykseen
Perusopetuspalvelun erityinen tehtävä on tukea oppilaiden kasvua yhteiskunnan jäsenyyteen. Keskeinen toiminnan perusta on käsitys, jonka mukaan yhteistyö on osa sivistystä. Pirkko Virkkula Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan Yhteistyö julkisen palvelun perusopetusorganisaatiossa – Rehtoreiden kokemuksia yhteistyöstä toimijuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkielman ohjaajana toimi Marjo Suhonen. Lähteet:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |